Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon toimialue: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Paimio, Parainen, Pöytyä, Oripää ja Sauvo. Vastuukunta Lieto tuottaa palvelut em. sopijakunnille.

Ympäristöterveydenhuolto hoitaa lakisääteiset terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävät eli terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka-, lääke-, eläinlääkintä-, eläintauti- ja eläinsuojelulain edellyttämät valvonta-, neuvonta- ja tarkastustehtävät. Säännöllistä valvontaa tehdään ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti.

Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat:

• elintarvikevalvonta
• talousvesien valvonta
• asumisterveys
• eläinsuojelu
• eläinlääkintähuolto
• terveydensuojelu
• kemikaalivalvonta
• uimaveden laadun valvonta
• tuoteturvallisuusvalvonta
• tupakkalain mukainen valvonta

Lisää ympäristöterveydenhuollosta Liedon kaupungin sivuilta

Ympäristöterveyslautakunta

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella päätösvaltaa käyttää yhteistoimintasopimuksen nojalla sopimuskuntien yhteisenä toimielimenä ympäristöterveyslautakunta. Lautakunnan alainen Liedon kaupungin ympäristöterveyspalveluiden toimiala vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti alueen kuntien lakisääteisestä terveysvalvonnasta ja eläinlääkintähuollon palveluista. Sopijakunnilla on jokaisella yksi edustaja lautakunnassa.

Ympäristöterveyslautakunnan jäsenet ja pöytäkirjat Liedon kaupungin sivuilta

Asumisterveys

Asunnon ja muiden sisätilojen kuten koulujen, päiväkotien tai julkisten kokoontumishuoneistojen puhtauden, lämpötilan, kosteuden, valon, melun ja säteilyn sekä muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Voit olla yhteydessä terveystarkastajaan kun tarvitset neuvoja tai ohjeita sisäilman laatuun liittyvissä kysymyksissä. Terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti ilmoitusvelvollisia yleisiä oleskelutiloja Valviran ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa terveyshaittojen selvittämiseen ja poistamiseen asunnoissa ja yleisissä oleskelutiloissa.

Lisää asumisterveydestä Liedon kaupungin sivuilta

Eläinlääkäripalvelut

Liedon ympäristöterveydenhuolto järjestää peruseläinlääkäripalvelut Auran, Kaarinan, Kemiönsaaren, Kosken Tl, Marttilan, Liedon, Loimaan, Oripään, Paraisten, Pöytyän, Sauvon ja Turun alueella. Ensisijaisesti palvelua järjestetään tuotantoeläimille.

Lisää eläinlääkäripalveluista ja päivystyksestä Liedon kaupungin sivuilta

Eläinsuojelu ja löytöeläimet

Eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) tavoitteena on suojella eläimiä kärsimyksiltä, kivuilta ja tuskalta, sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä, sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet. Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa, sille on viipymättä annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa. Mikäli epäilet eläintä kohdeltavan huonosti, tee eläinsuojeluilmoitus tai ota yhteys valvontaeläinlääkäriin tai poliisiin.

Löytöeläimistä (kissat, koirat sekä muut lemmikkieläimet) huolehtivat eläinhoitolat. Loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä huolehtivat eläinsuojeluyhdistykset ja tarvittaessa luonnonvaraisten eläinten lopetuksessa auttavat virkaeläinlääkärit. Liedon, Auran, Marttilan, Pöytyän, Kaarinan, Paimion, Sauvon ja Paraisten alueelta talteen otetut löytöeläimet hoidetaan Turun eläinhoitolassa, os. Vanha Tampereentie 229, 20380 Turku.

Lisää eläinsuojelusta ja löytöeläimistä Liedon kaupungin sivuilta

Löytöeläintilasto löytyy Turun kaupungin eläinhoitolan sivuilta

Uimaveden laadun valvonta

Ympäristöterveydenhuolto valvoo yleisten uimarantojen ja talviuimapaikkojen sekä yleiseen käyttöön tarkoitettujen uima-altaiden veden laatua. Yleinen uimaranta on ranta tai talviuimapaikka, jonka ylläpitäjä tarjoaa yleisön käyttöön joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. Yleisen uimarannan ylläpitäjä vastaa yleisen rannan siisteydestä ja turvallisuudesta sekä tiedottaa rannan käyttäjille uimaveden laadusta ilmoitustaululla. Yleisen uimarannan ylläpitäjän on tehtävä ennen rannan käyttöönottoa kirjallinen ilmoitus ympäristöterveydenhuoltoon. Ranta, jota käytetään virkistäytymiseen jokamiehen oikeuden perusteella, ei ole yleinen uimaranta. Myöskään yksityinen, tietyn yhteisön käyttöön tarkoitettu uimaranta ei ole yleinen uimaranta.

Lisää uimaveden laadun valvonnasta Liedon kaupungin sivuilta

Palaisten yleinen uimaranta ja talviuimapaikka sekä uimavedenlaadun seuranta

Luonnonsuojelualueet

Natura 2000 -verkosto on yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, jonka avulla turvataan erilaisten luontotyyppien ja lajien säilyminen Euroopan luonnossa. Naturaan kuuluvat luonto- ja lintudirektiivien perusteella määritellyt kansalliset alueet, joilla on merkitystä koko yhteisön kannalta. Suomella ja Ruotsilla on päävastuu boreaalisen (pohjoisen havumetsävyöhykkeen) vyöhykkeen suojelemisesta. Jos laji tai luontotyyppi on Euroopan mittakaavassa harvinainen, jäsenvaltiolla on suojeluvastuu kansallisesti melko yleisestäkin lajista.

Marttilassa sijaitsevat luonnonsuojelu- ja Natura-alueet karttapalvelussa

Karhunperänrahkan laaja kohosuokokonaisuus

Marttilan ja Halikon (nyk. Salo) kuntiin ulottuva Karhunperänrahkan laaja kohosuokokonaisuus on valtioneuvoston päätöksellä 20.8.1998 otettu osaksi Suomen ehdotusta Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoksi (FI0200015 Karhunperänrahka). Karhunperänrahka ja Juomakivenrahka kuuluvat myös valtioneuvoston 19.4.1979 tekemän periaatepäätöksen mukaiseen valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO 020058) ja ovat lisäksi Varsinais-Suomen seutukaavan luonnonsuojelukohteita.

Alue on vaihtelevaa suo- ja virkistysaluetta. Se on laaja ja monipuolinen suokompleksi, jota voi Lounais-Suomen olosuhteissa pitää erämaisena. Soidensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja seutukaavan SU1-alueiden ulkopuolella sijaitsevat Orhijoenrahkan, Linnussuon ja Haapasuon alueet ovat lähes luonnontilaisia, isoja suokokonaisuuden osia.

Orhijoenrahkan itäpuolella oleva Ohramaanrahka on luonnontilainen sekä varsin vaihteleva nevajuottien ja sararämeiden muodostama kokonaisuus. Karhunperänrahka on säännöllisesti kehittynyt konsentrinen kermikeidas. Suo on myös selvästi puustoisempi kuin muut suot. Alueen itäreunassa oleva Haapasuo on lähes luonnontilainen kermikeidas, jota luonnehtii laaja lyhytkortinen neva. Orhijoen eteläpuolella olevan osittain ojitetun Linnussuon erikoisuutena on laaja, täysin puuton rahkanevakeskus sekä muutama kaunis kallioluoto suon keskellä.

Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisten toiminnan seurauksena. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja  voivat syrjäyttää tai yksipuolistaa alkuperäislajistoa. Vieraslajilain (1709/2015) mukaan vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön. Laki velvoittaa kiinteistön omistajan huolehtimaan toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai leviämisen rajoittamiseksi, jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. Vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputket, jättipalsami ja alaskan- ja komealupiini.

Vieraslajitietoa ja ilmoitukset havainnoista

Ympäristönsuojelun yhteistyökunnat olivat mukana Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankeessa vuosina 2018-2023. Hanke keskittyi haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen. Hankkeessa suomalaisia haitallisiin vieraslajeihin, esimerkkilajien jättipalsamin, jättiputkien ja keltamajavankaalin avulla.

VieKAs LIFE -hankkeesta Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta

Kiehkuravesiruttoa Palaisilla

Palaisten uimarannalta Marttilasta on löytynyt kiehkuravesiruttoa.
Laji on EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji.

Nimi ”rutto” viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen, koska se voi muodostaa massiivisia kasvustoja. Kasvullinen levittäytyminen on hyvin tehokasta, sillä vesirutto katkeaa helposti ja lisääntyy hyvin pienistäkin kasvinpalasista. Verson palaset voivat levitä uusille alueille luontaisesti aallokon, virtausten ja lintujen kuljettamana sekä ihmisen aiheuttamana uimalelujen, pyydysten ja muiden vedessä käytettävien välineiden mukana. Kiehkuravesiruton hävittäminen on vaikeaa, minkä vuoksi tärkeintä olisi estää lajin leviäminen uusille alueille. Jotta kiehkuravesirutto ei leviäisi versonpaloista muualle:

PESE UIMA- JA KALASTUSVÄLINEESI KÄYTÖN JÄLKEEN

Kiehkuravesiruton kartoittamista ja torjuntaa tehdään yhteistyössä Marttilan kunnan, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa.

Ympäristönsuojelun tiedote Kiehkuravesiruttoa Palaisilla

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pöytyän, Auran, Marttilan ja Kosken Tl kunnat laativat vuonna 2020 yhteisprojektina suojelusuunnitelman kuntien pohjavesialueille.

Suunnitelma laadittiin kahdeksalle pohjavesialueelle ja päivitettiin viidelle pohjavesialueelle. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tarkoitus on pyrkiä suojelemaan 1- ja 2- sekä E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet ehkäisemällä pohjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään pohjavesiesiintymien antoisuudet ennallaan. Suojelun ensisijaisena tavoitteena on kaikkien uusien riskien välttäminen ja olemassa olevien riskien minimointi. Suunnitelmallisuus ja riittävä tieto pohjavesialueista on välttämätöntä, jottei toimintoja rajoitettaisi liikaa. Suojelusuunnitelman tarkoitus on toimia ohjeena ja apuna viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Pohjavesitietoja hyödyntävät muun muassa vesihuoltolaitokset, ympäristönsuojelu-, rakennus-, kaavoitus-, maaseutuelinkeino- ja terveydensuojeluviranomaiset sekä asukkaat ja toiminnanharjoittajat.

Suojelusuunnitelma on nähtävissä kuntien teknisissä palveluissa ja Kosken Tl ympäristönsuojelupalveluissa

Paimionjoki

Marttilan kunnan halki virtaa noin 110 km pitkä Paimionjoki. Paimionjoen vesistö ja sitä myötäilevät vanhat tiet, kuten Hämeen Härkätie, muodostavat hienon maisemallisen ja matkailullisen kokonaisuuden. Paimionjokilaakson eteläosa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.

Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on 1 088 km2. Joen pituus on noin 110 km, mihin sisältyy joen latvaosan järviketju ja runsaan 70 km:n pituinen jokiosuus. Paimionjoen vesistöalueen järvisyys on pieni, vain 1,5 % vesistöalueen kokonaispinta-alasta. Paimionjoen järviketju alkaa Someron Painiosta ja päättyy Hovirinnankoskeen. Väliin jää Hirsjärvi, Kirkkojärvi,Saarentaanjärvi, Pusulanjärvi ja Rautelanjärvi sekä Åvikinjärvi ja Pitkäjärvi. Paimionjoen suurin sivuhaara on Tarvasjoki, joka liittyy Paimionjokeen Juvankoskella.

Paimionjoen vesistö on Saaristomeren suurin ravinnekuormittaja, jonka ekologinen tila ja käyttökelpoisuus ovat välttävää luokkaa. Se on säännöstelyn muuttama vesistö, jonka arvostus on heikkoa. Vesistön tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia heikentää säännöstelyn lisäksi etupäässä hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen.

Paimionjoki-yhdistys

Paimionjoen vedenlaadun seurannasta Paimionjoki-yhdistyksen sivuilta

Pintavesientilasta Marttilassa vesi.fi -karttapalvelussa

Vesi.fi on vesiaiheista tutkittua tietoa Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus

Paimionjoen keskiosan koskialueiden kunnostushanke Marttilassa, Koskella Tl ja Liedossa

Paimionjoki-yhdistyksen tavoitteena Paimionjoen ekologisen tilan parantaminen ja sitä toteutettiin 2021-2024 koskialueiden kunnostushankkeella.

Kunnostusten tavoitteena palauttaa kosket lähemmäs luonnontilaa aikaisemman myllytoiminnan ja uittoperkausten jäljiltä

• Paimionjoki ollut merkittävä uittoväylä 1850-luvulta vuoteen 1957
• joella ollut myös vilkasta myllytoimintaa
• veden laatuun ei kyetä vaikuttamaan, mutta koskia palautetaan takaisin monimuotoisiksi elinympäristöiksi kaloille, muille vesieliöille (esim. simpukat ja pohjaeläimet) ja kasveille
• parannetaan virtamaa ja vesieliöiden kulkua sekä maisema-arvoja

Rahoitus Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Paimionjoki-yhdistykseltä sekä kohdealueiden kunnilta – Lieto, Marttila ja Koski TL. Valonialla neuvonnallinen rooli. Biologi Arto Hautala laati kunnostussuunnitelmat v. 2021-2022 yhteensä 10 koskelle. 2022-2023 selvitettiin ranta- ja vesialueiden omistajat ja oltiin heihin yhteydessä. Suhtautuminen oli pääosin positiivista ja luvat saatiin kaikilta vesialueiden osakaskunnilta sekä suurimmalta osalta rantakiinteistöjen omistajia. Varsinaiset kunnostukset tehtiin kesällä 2024, urakoitsija oli Marttilan Maanrakennus Oy ja työnohjaaja Eero Hakala.

Kunnostustoimia tehtiin vain koskialueiden muokatuilla osuuksilla ja niissä otettiin huomioon alueiden historia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakenteet. Kunnostuksissa hyödynnettiin ensisijaisesti koskista löytyvää kiviainesta, kutusoraikot ulkopuolelta tuodusta sorasta. Hankkeesta ei aiheutunut muutoksia vedenkorkeuksiin.

Eri puolilla Paimionjokea esiintyy vuollejokisimpukkaa, joka on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla tiukasti suojeltu suursimpukkalaji. Rauhoitettuja simpukoita siirrettiin kunnostustöiden alta turvaan toisaalle Paimionjoessa, mihin haettiin poikkeuslupa ELY-keskukselta. Kunnostustoimilla parannetaan myös vuollejokisimpukoiden elinoloja. Simpukkasukelluksia tehtiin kesäkuussa ennen konekunnostuksia viidellä koskella: Karjakoski, sen alapuoleinen koski, Krouvinkoski, Eurankoski ja Killalankoski, Sukelluksilla löydettiin myös muita simpukkalajeja, simpukoita löytyi yht. 4087 simpukkaa, joista 1769 vuollejokisimpukoita.

Lisätietoja kunnostuksista koskittain ja loppuraportti Paimionjoki-yhdistyksen sivuilta

Marttilan kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2030

Marttilan kunnan kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2030 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.10.2023 § 62. Ilmasto- ja ympäristöohjelma päivitetään valtuustokausittain ja toimet kuvataan vuosittain kunnan toimintakertomuksessa.

Ilmasto- ja ympäristöohjelman päätavoite
Marttila sitoutuu Varsinais-Suomen tavoitteeseen 80 prosentin päästöjen vähennyksestä vuodesta 2005 vuoteen 2035. Päästöt Marttilassa olivat vähentyneet vuoteen 2020 mennessä 45 %.

Ilmasto- ja ympäristöohjelman sisältö

• Valmisteluprosessi
• Marttilan kuntastrategia 2023-2027
• Marttilan kunnan ominaispiirteet
• Päästökehitys Marttilan kunnan alueella 2005-2021
• Marttilassa jo tehtyjä toimia
• Ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteet
• Ilmasto- ja ympäristöohjelman painopisteet
  • yleiset, maankäyttö, energia, liikkuminen, rakentaminen ja maatalous
• Toimenpiteet ja kärkihankkeet painopisteittäin

Marttilan kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2030

Lapsiystävällinen kunta

Marttila pääsi mukaan Unicefin vetämään Lapsiystävällinen kunta -malliin vuoden 2024 alusta. Tavoitteena on, että lasten hyvinvointi ja lapsen oikeudet huomioidaan kunnan toiminnassa parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuoden 2024 aika on tehty nykytilan kartoitus, jossa arvioitiin millä osa-alueilla lapsen oikeudet toteutuvat jo hyvin sekä selvitetään kehittämiskohteita. Sen jälkeen on valmisteltu toimintasuunnitelmaa, joka pitää sisällään tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun toimintasuunnitelma on hyväksytty, alkaa kaksivuotinen toimintakausi, jonka jälkeen on mahdollista saada Lapsiystävällinen kunta -tunnus.

Monet asiat Marttilassa ovat jo hyvin ja lapsia ja nuoria on kuultu. Mallin avulla pystymme tekemään kokonaisvaltaisesti työtä lasten ja nuorten kuulemiseksi ja heidän tarpeidensa huomioon ottamiseksi.

Lapsiystävällinen kunta

Hanke: Marttilan uusi tuulivoimapuisto – kaavoituksen edellytysten selvittäminen 2022

VN/13707/2022-YM-3

Marttilan kunta sai Ympäristöministeriön rahoitusta mahdollisten tuulivoima-alueiden selittämiseksi vuonna 2022. Hankkeen tavoitteena oli laatia kaavoituksen käynnistämistä edeltäviä selvityksiä kahdelta potentiaalisesti tuulivoimalle soveltuvalta alueelta, myöhemmin hanketta laajennettiin koskemaan koko kunnan aluetta.

Hankkeen tuloksena todettiin, että Marttilaan on hankala saada sopimaan tuulipuistoaluetta ilman naapurikuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Potentiaalisimmaksi tuulivoima-alueeksi osoittautui esiselvityksessäkin havaittu Simalan metsäkulman alue, jolle olisi mahdollista kaavoittaa tuulivoima-alue yhteistyössä Kosken Tl kunnan kanssa.

Hankkeessa tuotetun koko kunnan kattavan tuulivoimakartoituksen (liitteenä) lisäksi Simalan metsäkulman aluetta tarkasteltiin meluselvityksen, välkeselvityksen, näkyvyysalueanalyysin, havainnekuvien sekä luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen osalta.

Marttilan uusi tuulivoimapuisto – kaavoituksen edellytysten selvittäminen -hankkeen loppuraportti

Liite 1. Marttilan kunnan tuulivoimakartoitus – Etha Wind

VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Valonian toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen.

Käytännön työn osa-alueita ovat mm. energianeuvonta, haja-asutusalueiden jätevesiasiat, kestävä kulutus ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen ja logistiikka, vesiensuojelu, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen.

Valonia tarjoaa palveluita mm. kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Tavallisille kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille Valonia tarjoaa sekä tietoa että tapahtumia.

Valonian peruspalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Poikkeuksena ovat räätälöidyt asiantuntija-, koulutus- ja tapahtumapaketit.

Valonia
Puun poltto-opas
”Enemmän lämpöä, vähemmän nokea – Käytännön ohjeita tulisijan tehokkaaseen käyttöön vähemmillä päästöillä”

Jätevesijärjestelmän omaseurantaopas
Haja-asutusalueen kiinteistöillä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon tai kyläpuhdistamon viemäriin, jätevesi käsitellään kiinteistökohtaisilla tai naapureiden yhteisillä järjestelmillä. Järjestelmien hyvän toiminnan takaaminen on tärkeää sekä ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi että järjestelmiin liittyvien kustannusten takia. Oppaan tarkoituksena on olla asukkaan apuna jätevesijärjestelmän seurannassa, jotta hän pystyy tulkitsemaan oman jätevedenkäsittelyjärjestelmänsä toimintaa, huomaamaan häiriötilanteet ja käyttämään järjestelmää oikein parhaimman puhdistustuloksen saavuttamiseksi.

Vihreän siirtymän kohteet Marttilassa

Verhonkulman tuulipuisto OX2

Marttilan Verhonkulmalla sijaitsevassa tuulipuistossa on kuusi tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 210 metriä. Tuulipuiston arvioitu vuosituotanto 85 gigawattituntia, mikä vastaa noin 17 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Tuulipuisto on liitetty sähköverkkoon Kosken Tl kunnan puolella sijaitsevan sähköaseman kautta. Verhonkulman tuulipuisto on osa IKEA Suomelle toteutettua Castle-tuulivoimahanketta, joka käsittää Verhonkulman lisäksi Ribäckenin, Långmossan sekä Ponsivuoren tuulipuistot. Hankkeen rakentaminen alkoi keväällä 2019, ja tuulipuisto luovutettiin IKEA:lle syyskuussa 2020. OX2 vastaa tuulipuiston hallinnoinnista.

Lisätietoja OX2:n Verhonkulman tuulipuistosta

Kantinkulman aurinkovoimahanke OX2

Marttilan Levonmäen alueella sijaitseva hankealue on kooltaan 55 hehtaaria. Hankkeen yhteenlaskettu kokonaisteho on arviolta 40 MW. Valmistuttuaan aurinkovoimapuiston vuosittainen energiantuotanto on arviolta 40 GWh, joka vastaa lähes 8 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5 000 KWh/ kotitalous)

Hankkeen tekninen suunnittelu on aloitettu. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarveharkinnan päätöksensä syksyllä 2023. Hankkeessa ei tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. Hankkeen yleisötilaisuus pidettiin 8.2.2024. Hankkeelle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu keväällä 2024 ja rakennuslupa on ollut käsittelyssä teknisessä lautakunnassa helmikuussa 2025. Tavoitteena on, että hankkeen rakentamisen investointipäätös saadaan vuoden 2025 aikana. Aurinkovoimapuiston arvioidaan aloittavan toimintansa 2026.

Lisätietoja OX2:n Kantinkulman aurinkovoimahankkeesta

Marttilan  aurinkovoimahanke Fortum (Santinkulma)

Fortum kehittää aurin­ko­voima­han­ketta Marttilan kuntaan Varsinais-Suomeen. Hankealue on noin 103 hehtaaria. Vuosi­tuo­tanto Marttilan aurin­ko­voi­ma­lasta olisi noin 80 GWh, mikä vastaa noin 16 000 kotitalouden  vuosi­ku­lu­tusta. Hanke tuottaisi puhdasta sähköä noin 30 vuoden ajan. Hankealue sijaitsee noin 4 kilometriä Marttilan taajaman pohjoispuolella Santinkulman alueella. Hankealueen pinta-ala on noin 103 hehtaaria ja se koostuu peltomaasta. Fortum on vuokrannut aurinkovoimahanketta varten tarvittavat maa-alueet yksityisiltä paikallisilta maanomistajilta. Hankkeen yleisötilaisuus pidettiin 4.12.2024 ja suunnittelutarveratkaisu on ollut käsittelyssä teknisessä lautakunnassa helmikuussa 2025.

Lisätietoja Fortumin Marttilan aurinkovoimahankkeesta