Vesihuollon yhteydenottokanavat
Vesilaitoksen yleissähköposti vesilaitos(a)marttila.fi
Vesihuoltolaitoksen lomakkeet -linkki
Yleiset palvelupyynnöt, myös vesihuolto -linkki lomakkeeseen
Vesihuollon asiakaspalvelu
Kuluttajavaihdokset, mittarilukemat ja liittymähakemukset:
Pia Aalto
toimistosihteeri
puh. 044 744 9515
s-posti pia.aalto(a)marttila.fi
Muut asiat:
Kirsi Halkola
tekninen johtaja
puh. 044 744 9510
s-posti kirsi.halkola(a)marttila.fi
Vesihuoltolaitoksen tekstiviestipalvelu
Suunnitelluista vedenjakelun keskeytyksistä tiedotetaan tekstiviestipalvelun kautta etukäteen. Tekstiviesti lähetetään kiinteistöille, jotka ovat ilmoittaneet numeronsa kuntaan ja joita vesikatko koskee. Vesikatkoksista ilmoitetaan myös kunnan kotisivuilla. Jos et ole saanut tekstiviestiä, voit ilmoittaa puhelinnumeron ja käyttöpaikan osoitteen teknisen toimen toimistosihteeri Pia Aallolle. Puhelinnumeroita on kerätty ja kerätään jatkossakin vesilukemailmoitusten yhteydessä
Vesihuoltolaitoksen tiedotteet julkaistaan Vesihuollon tiedotteet sivulla ja myös etusivun Ajankohtaista-palstalla.
Vesihuoltolaitos
Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on vastata ja huolehtia vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta ja jäteveden poisjohtamisesta vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella.
Vesihuoltolaitos toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön, 1352/2015, hyvälle talousvedelle asettamat vaatimukset ja suositukset täyttävää talousvettä. Jätevedet on johdettu marraskuusta 2017 alkaen puhdistettavaksi Turun seudun puhdistamolle. Valvontaviranomaiset seuraavat ja tarkistavat veden laatua ja puhdistusprosessia jatkuvasti vesihuoltolaitoksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
Marttilan vesihuoltolaitoksen tunnuslukujen vertailu muihin vesihuoltolaitoksiin vesi.fi -palvelussa
Yhteenveto talousveden riskienarvioinnista Marttilan kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella
Riskiarvioinnissa on tunnistettu talousveden laatua uhkaavat vaarat ja arvioitu niistä aiheutuvat riskit, sekä selvitetty keinot ja määritetty tarvittavat toimet riskien vähentämiseksi, vaarojen poistamiseksi ja veden laadun turvaamiseksi. Riskienarvioinnissa on käytetty WSP-tietojärjestelmää.
Riskienarvioinnissa on systemaattisesti arvioitu riskejä seuraavilta osa-alueilta:
- Ylävesisäiliö, palopostit ja venttiilit
- Vesijohtoverkosto, pumppaus verkostoon ja desinfiointivalmius
- Väliaikainen vedenjakelu
- Muu toiminta (kuvat ja kartat, asiakkaat ja tiedottaminen, strategiset toiminnat, henkilökunnan toiminta, näytteenotto)
- Pohjavesialueet ja suojelusuunnitelma
Riskit on kartoitettu suuruusluokittain ja sen perusteella on laadittu seurantaohjelma, jolla riskejä hallitaan. Riskien hallintakeinot ovat käytössä ja niitä päivitetään tarvittaessa. Riskienarviointi on tehty yhteistyössä Liedon kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Riskienarviointi on hyväksytty 19.2.2021.
Parravahan Vesi Oy (tukkuvesiyhtiö) on omalta osaltaan tehnyt riskinarvioinnin, jossa on arvioitu systemaattisesti riskejä.
Lisätietoja:
- Marttilan vesihuoltolaitos Kirsi Halkola, puh. 044 744 9510
- Terveystarkastaja Jenni Sarjovaara-Haapanen. puh. 050 410 1394
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma
Ympäristöterveyshuollon talousveden laadunvalvonta
Jätevesien puhdistaminen
Marttilan kunta on yksi neljästätoista kunnasta, jotka yhdessä Turku Energian kanssa omistavat Turun seudun puhdistamo Oy. Turun seudun puhdistamo Oy tarjoaa omistajilleen laadukasta jätevedenpuhdistuspalvelua ja lämmöntalteenottopalvelua kustannustehokkaasti. Toiminta-alueen viemäriverkoston kokonaispituus on yli 2000 km ja pumppaamoita on kaikkiaan noin 500.
Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo on toimintansa aikana täyttänyt ympäristöluvan vaatimukset pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta. Strategian mukaan puhdistamossa pyritään saavuttamaan ympäristöluvan vaatimuksia paremmat tulokset. Tässä on myös onnistuttu.
Turun merialueelle johdetun yhdyskuntajätevesikuormituksen kehittyminen 2023 vs. 2006-2008:
- Fosforikuormitus on vähentynyt keskimäärin 81 %
- BOD7ATU-kuormitus on vähentynyt keskimäärin 75 %
- Typpikuormitus on vähentynyt keskimäärin 64 %
- Kiintoainekuormitus on vähentynyt keskimäärin 93 %
Lisäksi TSP tuottaa energiaa lähes kymmenen kertaa enemmän kuin käyttää, energiatase 2023:
- Puhdistamokokonaisuuden energiankulutus 23 MWh/a
- Puhdistamokokonaisuuden energiantuotanto 208 MWh/a
Raportit kuten päästötarkkailut löydät TSP:n sivuilta
Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Marttilan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun.
Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Marttilan kunnan toimeksiannosta AIRIX Ympäristö Oy:ssä Kaarinassa vuonna 2008.
Marttilan vesihuollon kehittämissuunnitelma
Marttilan vesihuollon kehittämissuunnitelman liite 1. kehittämistoimenpiteet
Marttilan vesihuollon kehittämissuunnitelman liite 2. lyhenteet ja selitykset
Veden laatu
Marttilan kunnan vesihuoltolaitos hankkii pääosin talousvetensä, joka on pohjavettä, Parravahan Vesi Oy:ltä ja jonkin verran Koski Tl vesilaitokselta. Verkostoon lähtevän veden kovuusaste keskimäärin 2,4 dH (vaihteluväli 2,1-2,8) eli vesi on erittäin pehmeää ja veden pH keskimäärin 7,35 (vaihteluväli 6,7-8,0), lähtevän veden laatu on tutkittu Parravahan Veden valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Vesilaitosten toimittaman talousveden laatua valvotaan säännöllisesti paikallisen terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Marttilassa vedenlaatua tutkitaan muutamasta paikasta Marttilasta otettavien vesinäytteiden avulla. Lisäksi lähtevää vettä tutkitaan Parravahan Vedellä. Näytteiden otosta huolehtii Ympäristöterveydenhuolto valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vesitutkimustulokset löytyvät tältä sivulta.
Vesitutkimustulokset (uusin ylhäällä)
Kaivoveden tutkiminen
Yksittäisten kotitalouksien käyttämien talousvesikaivojen veden laadun valvonta on kaivon käyttäjän vastuulla. Suositus kaivoveden laadun tutkimiseen on kolmen vuoden välein, vaikka tuntuvia maku- tai hajuhaittoja ei olisikaan. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tekee kaivoveden laatuun liittyviä tutkimuksia.
Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n yhteystiedot
Tietoa kaivoveden tutkimisesta
Näytteenottopulloja ja ohjeet näytteenottoa varten Marttilan kunnan teknisestä toimistosta, Härkätie 773, 21490 Marttila
Vesihuoltolaitoksen taksa
Vesi- ja viemärilaitokseen liittymisestä ja kulutuksesta on suoritettava kunnanvaltuuston hyväksymän taksan mukaiset maksut. Viimeisin taksa on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2024 § 47 ja tulee voimaan 1.1.2025.
Perusmaksutaksa 1.1.2025 alkaen (katso tarvittaessa vuoden 2024 loppuun voimassa oleva 1.1.2023 taksasta)
Käyttömaksutaksa 1.9.2024 alkaen
Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2023 alkaen
Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2025 alkaen
Vesilaitoksen laskutus
Vesilaitos on laskuttanut vuodesta 2013 lähtien kolme kertaa vuodessa. Ensimmäinen on arviolaskutus 1.1.–30.4., toinen laskutus on lukemalaskutus elokuussa ja kolmas laskutus on arviolaskutus 31.12. taksan muutokseen asti. Laskutuksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä toimistosihteeri Pia Aaltoon.
Huom. Marttilan Vesihuoltolaitoksen tilinumero on muuttunut vuoden 2021 alussa, tarkistathan tilinumeron ennen maksamista.
Vesilaitoksen toimitusehdot
Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot ja liittymis- ja käyttösopimusehdot on viimeksi päivitetty yhdessä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kanssa, voimaantulo 7.9.2021 alkaen.
Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot 7.9.2021
Vesihuoltolaitoksen liittymis-ja käyttösopimusehdot 7.9.2021
Liittyminen vesihuoltolaitokseen
Liittymisen kunnan vesi- ja/tai viemärijohtoon tullessa ajankohtaiseksi on liittymistä haluavan jätettävä vesihuoltolaitokselle liittymishakemus, hakemuksen voi toimittaa teknisen toimistoon tai sähköpostilla. Mikäli liittyminen katsotaan mahdolliseksi, laaditaan liittymissopimus, jossa määritellään liittymisehdot.
Liittyjän ja laitoksen välisissä suhteissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia valtuuston hyväksymiä yleisiä määräyksiä. Talojohtoa voi ryhtyä rakentamaan, kun liittymissopimus on valmis ja laitos on määritellyt liittymispisteen.
Viemäriliittymien osalta tarkista vesilaitoksen sivuilta sijaitseeko kiinteistösi vesilaitoksen toiminta-alueella. Haja-asutusalueilla on toiminta-alueella (Ollila ja Prunkila) mahdollista liittyä paineviemäriin, sille on kuitenkin oma hinnoittelunsa taksassa.
Vesihuollon toiminta-alueet
Vesihuoltolain (119/2001) 7 §:n mukaan jokaiselle vesihuoltolaitokselle on määriteltävä toiminta-alue, josta laitoksella on huolehtimisvelvollisuus. Toiminta-alueeseen sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle ja viemäröinnille.
Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä on myös huomioitava suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt (vesihuoltolaki 6 §).
Marttilan kunnan vesihuollosta vastaa Marttilan vesihuoltolaitos, jolle toiminta-alueet määritellään. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen muutos on hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.4.2021 § 23. Toiminta-alueen muutos ja siihen liittyen yleisien toimitusehtojen ja liittymis- ja käyttösopimusehtojen muutoksien voimaantulo 7.9.2021. Tämä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden muutos on laadittu Marttilan kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä vuonna 2020.
Marttilan kunnan vesilaitoksen toiminta-alue selostus 7.9.2021
UKK – Usein kysyttyjä kysymyksiä
Normaali vedenkäyttö?
Normaalilla vedenkäytöllä ilman turhaa tuhlausta tai pihistelyä myös verkostot toimivat siten, kuin niiden pitää toimia. Liiallinen veden säästö johtaa veden virtaaman vähenemiseen, jolloin veden viipymä verkostossa kasvaa ja veden laatu heikkenee. Asuinkiinteistöjen keskimääräinen vedenkulutus on noin 150-200 litraa / asukas / vuorokausi. Vedenkulutus vaihtelee kuitenkin paljon eri kiinteistöjen kesken, ja sen vuoksi kannattaakin omasta vesimittarista seurata itselle ominaista vedenkulutuksen määrää.
Miksi vesikalusteiden kunnossapito on tärkeää?
Huolehdi vesikalusteiden kunnosta. Huonokuntoiset vesikalusteet voivat päästää vettä hukkaan tuhansia kuutioita vuodessa. Esim. vuotava wc-istuin voi valuttaa vettä viemäriin jopa 3 000 m3 vuodessa. Myös pihalla sijaitsevan talosulkuventtiilin kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajan velvollisuuksiin; talosulkuventtiilin tulee tarvittaessa olla löydettävissä sekä suljettavissa.
Miksi vesimittarilukemia seurataan?
Vesimittarilukemia pyydetään asiakkailta pääsääntöisesti kerran vuodessa. Mikäli veden ja jäteveden hinnat muuttuvat jonakin muuna ajankohtana, saatetaan suorittaa ylimääräinenkin mittarinluenta hinnanmuutoshetkellä. Säännöllisesti vuosittain ilmoitetun lukeman perusteella laskutus pysyy todellisen kulutuksen tasolla eikä ylimääräisiä arviokuutioita turhaan laskuteta. Saatujen lukemien perusteella seurataan myös kiinteistön vedenkulutuksessa tapahtuvia muutoksia ja voidaan havaita vuotoja (esim. vuotava hana tai wc-istuin).
Kun vesimittari luetaan vuosittain, huomataan myös mittarin mahdolliset virheet (esim. mittari on pysähtynyt). Mikäli kiinteistön asukasmäärät muuttuvat tai kulutus jostain muusta syystä muuttuu paljon, on siitäkin hyvä ilmoittaa vesilaskutukseen. Helpoiten se käy ilmoittamalla uuden mittarilukeman teknisen toimistosihteerille, ilmoituksen lisätiedoissa on hyvä mainita kulutusmäärän muutoksesta. Näin saadaan arviolaskutus vastaamaan paremmin todellista kulutusta, eikä tasauslaskutukseen kerry ylimääräisiä laskutettuja tai laskuttamattomia kuutioita.
Kuinka usein laskutetaan?
Vesilaitos on laskuttanut vuodesta 2013 lähtien kolme kertaa vuodessa. Ensimmäinen on arviolaskutus 1.1.–30.4., toinen laskutus on lukemalaskutus elokuussa ja kolmas laskutus on arviolaskutus 31.12. taksan muutokseen asti. Laskutuksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä teknisen toimistosihteeriin. Mikäli veden ja jäteveden hinnat muuttuvat, saatetaan suorittaa ylimääräinenkin mittarinluenta mittarinlukukortein.
En pysty maksamaan vesilaskua eräpäivänä – mitäs nyt?
Ota hyvissä ajoin ennen eräpäivää yhteyttä vesilaitokseen ja sovi uudesta maksupäivästä, niin vältät muistutusmaksut.
Vesilasku on paljon suurempi kuin odotin, mitä teen?
Mieti ensin, onko vedenkulutuksen kasvulle looginen selitys vai voisiko kiinteistöllä olla isompi tai pienempi vuoto. Tippuuko jokin hana, liriseekö vessanpönttö? Pyöriikö vesimittari silloinkin, kun vettä ei käytetä? Huomioi, että kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston kunto ja ylläpito ovat aina kiinteistönomistajan vastuulla.
Jos syytä ei löydy, ota yhteyttä vesilaitokseen.
Mistä voin katsoa vesilaitoksen veden laatu tietoja?
Vesilaitosten toimittaman talousveden laatua valvotaan säännöllisesti paikallisen terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Marttilassa vedenlaatua tutkitaan muutamasta paikasta Marttilasta otettavien vesinäytteiden avulla. Lisäksi lähtevää vettä tutkitaan Parravahan Vedellä. Näytteiden otosta huolehtii Ympäristöterveydenhuolto valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Vesitutkimustulokset vesilaitoksen veden laatu sivulta ja vesi.fi Marttilan vesihuoltolaitoksen tunnusluvut sivulta
Minulla on oma kaivo, voinko tutkia sen veden laatua?
Yksittäisten kotitalouksien käyttämien talousvesikaivojen veden laadun valvonta on kaivon käyttäjän vastuulla. Suositus kaivoveden laadun tutkimiseen on kolmen vuoden välein, vaikka tuntuvia maku- tai hajuhaittoja ei olisikaan. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tekee kaivoveden laatuun liittyviä tutkimuksia.
Veden kovuus ja vedenpehmennyssuolojen käyttö?
Marttilan talousvesi on viimeisimmän vesianalyysin mukaan pehmeää tai erittäin pehmeää. Astian- ja pyykinpesukoneisiin ei tarvitse vedenpehmennysaineita ja pesuaineiden annostelussa voi olla säästeliäs.
Mistä johtuu veden sameus / valkoinen väri?
Se johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista, kun veteen on päässyt esimerkiksi liitostöiden yhteydessä ilmaa. Vesi muuttuu seistessään melko nopeasti kirkkaaksi alhaalta ylöspäin ilman noustessa ylös.
Jos sameus painuu pohjaan, on kyseessä jokin muu häiriö, tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä vesilaitokseen tai päivystykseen.
Miksi vesi on joskus ruosteista / siinä on pieniä mustia hiutaleita?
Syynä on yleensä joko yleisestä tai kiinteistön omasta vesijohtoverkosta peräisin olevien kerrostumien irtoaminen. Tämä johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus tai muutostöiden vuoksi. Huuhtele putkistoa juoksuttamalla vettä reippaasti usean minuutin ajan. Tällainen vesi ei yleensä ole terveydelle vaarallista, mutta veden juomista on syytä välttää, kunnes haitta poistuu. Pyykkejä ja vesikalusteita vesi saattaa värjätä.
Mikäli vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen huuhtelun jälkeen, ota yhteys vesilaitokseen tai päivystykseen.
Vesimittarin lasin alla on vettä. Onko mittari rikki?
Ei, mittari toimii luultavasti ihan oikein. Kyseessä on ns. märkälaskin mittari, jossa vesi on koneistossa.
Näyttääkö vesimittari oikein?
Vesimittarit kuuluvat vakauslainsäädännön piiriin ja mittarien virhe saa olla +/- 5% kuormituksen ollessa likimain nimellisvirtaaman suuruinen. Vesimittarin kestoikään vaikuttaa ikävuosien lisäksi mittarin kautta virranneen veden määrä. Miljoonan litran (1000 m3) ylittyessä on syytä vaihtaa vesimittari uuteen. Ajan myötä kuluneen vesimittarin mittaustarkkuus heikkenee.
Mikäli epäilet mittarivirhettä, ota yhteyttä vesilaitokseen.
Vettä ei tule, mitä teen?
Varmista, ettei vedenjakeluhäiriö johdu kiinteistössäsi tehtävistä korjaustöistä tai esimerkiksi vesijohdon jäätymisestä. Seuraavaksi tarkista kunnan sivuilta, ettei kyseessä ole jo tiedossa oleva vesikatko. Taloyhtiössä ole yhteydessä isännöitsijään tai huoltoyhtiöön.
Jos häiriölle ei löydy syytä, soita teknisen toimistoon tai päivystykseen.
Vesimittari jäätyi, mitä teen?
Sulje taloventtiili ja ota yhteyttä vesilaitokseen, niin saat uuden mittarin ja sovi asennuksesta putkiasentajan kanssa.
Haluaisin liittyä vesihuoltolaitoksen tekstiviestipalveluun?
Suunnitelluista vedenjakelun keskeytyksistä tiedotetaan tekstiviestipalvelun kautta etukäteen. Tekstiviesti lähetetään kiinteistöille, jotka ovat ilmoittaneet numeronsa kuntaan ja joita vesikatko koskee. Vesikatkoksista ilmoitetaan myös kunnan kotisivuilla.
Jos et ole saanut tekstiviestiä, voit ilmoittaa puhelinnumeron ja käyttöpaikan osoitteen teknisen toimen toimistosihteerille. Puhelinnumeroita on kerätty ja kerätään jatkossakin vesilukemailmoitusten yhteydessä
Miksi joudun maksamaan tonttihaaran kunnossapidon?
Liittymissopimuksen mukaan kunnossapito- ja rakentamisvastuun rajapinta on joko tontin rajalla (asemakaava-alueella) tai runkoliitoksessa. Kiinteistön ja rajapinnan välinen osuus on tonttihaaraa, minkä huolto- ja korjauskustannus kuuluu asiakkaalle.
Miten selvitän tonttihaaran sijainnin?
Talohaarojen suunnitelmia voit kysyä vesilaitokselta, jos kyseessä on kiinteistö asemakaava-alueella tai talohaara on rakennettu alle viisi vuotta sitten. Varsinkaan vanhemmista talohaaroista vesilaitoksella ei ole kattavasti tietoa. Mikäli suunnitelmia ei löydy esim. kauppakirjan liitteenä, niin etsi tontilta talosulku.
Haluan liittyä vesilaitokseen, mistä aloitan?
Liittymisen kunnan vesi- ja/tai viemärijohtoon tullessa ajankohtaiseksi on liittymistä haluavan jätettävä vesihuoltolaitokselle liittymishakemus, hakemuksen voi toimittaa teknisen toimistoon tai sähköpostilla. Vesilaitoksen sivuilta löydät taksan, jossa on liittymis- ja käyttömaksut sekä yleiset toimitus-, liittymis- ja käyttösopimusehdot sekä vesilaitoksen toiminta-aluekartan. Toiminta-alueen ulkopuolella on mahdollista liittyä, mutta liittymisetäisyydet ovat pidempiä.
Viemäriliittymien osalta tarkista vesilaitoksen sivuilta sijaitseeko kiinteistösi vesilaitoksen viemäröinnin toiminta-alueella. Haja-asutusalueilla on toiminta-alueella mahdollista liittyä paineviemäriin, sille on kuitenkin oma hinnoittelunsa taksassa.
Mitkä asiat vesi- ja viemäriasioissa kuuluvat kiinteistön vastuulle? Missä menee omistajan ja vesilaitoksen vastuuraja?
Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön koko vesi- ja viemärilaitteistosta ja sen ylläpidosta sekä toimivuudesta liitoskohtaan saakka. Esimerkiksi kiinteistöllä tapahtuvat vuodot ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat aina kiinteistön omalla vastuulla. Jo tästäkin syystä vesimittarin lukemia kannattaa seurata. Marttilan vesilaitoksen omaisuutta on kuitenkin vesimittari, vesimittarin molemmin puolin olevat venttiilit kuuluvat jo kiinteistön omistajalle.
Liitoskohdassa tonttijohto liittyy vesilaitoksen runkovesijohtoon ja tonttiviemäri runkoviemäriin tai liitoskaivoon. Vastuut on määritelty vesihuoltolaitoksen yleisissä toimitusehdoissa, jotka on toimitettu kaikille asiakkaille, ja jotka ovat ladattavissa vesilaitoksen sivuilta.
Miten lasketaan pinta-ala, johon liittymismaksu perustuu?
Liittymismaksu määräytyy liittyvän kiinteistön kokonaispinta-alan perusteella.
Huomasin rikkinäisen kaivonkannen, mitä teen?
Tee ilmoitus teknisen toimen palvelupyynnöllä tai kiireellisissä tapauksissa soita tekniseen tai päivystykseen.
Mitä viemäriin?
Ethän heitä pyttyyn mitään sinne kuulumatonta. Laita vessaan roska-astia, näin roskat on helppo heittää oikeaan paikkaan.
Viemäriin saa laittaa:
- vessapaperia, virtsaa, ulostetta ja niiden huuhteluvettä
- astian- ja pyykinpesuvettä
- peseytymisessä ja siivouksessa käytettyä vettä.
Älä heitä pyttyyn:
- maskeja, puhdistuspyyhkeitä ja kumihanskoja
- ruokien sisältämiä rasvoja
- terveyssiteitä tai tamponeita
- wc-paperihylsyjä tai kuituliinoja (vaikka niissä olisi flushable-merkintä)
- siivousliinoja
- talouspaperia
- vaippoja
- kondomeita
- vanupuikkoja
- pumpulia
- lääkkeitä
- maaleja tai muita kemikaaleja.
Miten jätevesien kanssa kuuluu toimia?
Tarkista ensimmäisenä sijaitseeko kiinteistösi vesilaitoksen viemäröinnin toiminta-alueella tai 100/200 metrin etäisyydellä vesistöstä tai pohjavesialueesta.
Jätevesien käsittely riippuu kiinteistön sijainnista, vaikuttavia tekijöitä ovat sijainti vesilaitoksen viemärin toiminta-alueella tai sen ulkopuolella ja etäisyydestä vesistöihin. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat kiinteistön käyttö, rakentaminen, korjaaminen ja laajentaminen sekä kiinteistön haltijaan tai kiinteistöllä vakituisesti asuviin henkilöihin liittyvät tekijät.
Vesihuoltolain (119/2001) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohto- ja viemäriverkostoon. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta vapautuksen liittämisvelvollisuudesta vesihuoltolaissa säädetyin perustein.
Viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden jätevesien käsittelyyn liittyvät säädökset muuttuivat 3.4.2017 alkaen. Tuolloin tuli voimaan laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (19/2017) ja uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, niin sanottu hajajätevesiasetus (157/2017).
Ympäristönsuojelun yhteistyökuntien ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu perustason puhdistusvaatimuksia ankarammat vaatimukset ympäristönsuojelumääräysten mukaisilla herkillä alueilla, eli vesistöjen ranta-alueilla (200 m) sekä pohjavesialueilla. Määräyksissä asetetut ankarammat puhdistusvaatimukset ovat hajajätevesiasetuksen ohjeellisen ankaramman puhdistustason mukaiset.
Lisätietoja jätevesien käsittelystä Kosken Tl sivuilta
Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu siirtymäaika-alueista (etäisyys 100m)
