Ympäristönsuojelu
Kosken Tl, Marttilan, Pöytyän ja Auran kuntien ympäristönsuojelun hallinto järjestetään kuntien yhteistyönä sopimuspohjalta.
Ympäristönsuojelun viranhaltijat ovat tavattavissa yhteistyökuntien virastotaloilla sopimuksen mukaan.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)koski.fi
Hallinto, luvat, lautakunta, jätevesiasiat + muut
johtava ympäristönsuojelutarkastaja
Helinä Mäkelä
044 744 1131
Määräaikaistarkastukset, YLVA, vieraslajit + muut
ympäristönsuojelutarkastaja 4.3. alkaen
Eeva-Maria Tuhkanen
044 744 1116
Toimistosihteeri
Nina Relander
puhelin: 044 744 1115
Paikalla parillisina viikkoina
Ympäristönsuojelutoimiston yleissähköposti
ymparisto(at)koski.fi
Linkit:
Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelun maksutaksa
Koski Tl ympäristönsuojelun lomakkeet
Ympäristönsuojelumääräykset
Marttilan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Marttilan kunnan uudet ympäristönsuojelumääräykset kokouksessaan 20.12.2021. Määräykset ovat tulleet voimaan 1.2.2022.
Linkit:
Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset
Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset – perustelut
Liitekartta
Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuollon toimialue: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Paimio, Parainen, Pöytyä, Oripää ja Sauvo. Vastuukunta Lieto tuottaa palvelut em. sopijakunnille.
Ympäristöterveydenhuolto hoitaa lakisääteiset terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävät eli terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka-, lääke-, eläinlääkintä-, eläintauti- ja eläinsuojelulain edellyttämät valvonta-, neuvonta- ja tarkastustehtävät. Säännöllistä valvontaa tehdään ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)lieto.fi
Ympäristöterveydenhuollon hallinto
Toimialajohtaja
Mäkinen Johanna
0503813375
Toimistosihteeri
Riikonen Tiina
0505646753
Ympäristönterveyden yleissähköposti
ymparistoterveydenhuolto(at)lieto.fi
Linkki:
Ympäristöterveydenhuolto
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma
Pöytyän, Auran, Marttilan ja Kosken Tl kunnat laativat vuonna 2020 yhteisprojektina suojelusuunnitelman kuntien pohjavesialueille.
Suunnitelma laadittiin kahdeksalle pohjavesialueelle ja päivitettiin viidelle pohjavesialueelle. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tarkoitus on pyrkiä suojelemaan 1- ja 2- sekä E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet ehkäisemällä pohjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään pohjavesiesiintymien antoisuudet ennallaan. Suojelun ensisijaisena tavoitteena on kaikkien uusien riskien välttäminen ja olemassa olevien riskien minimointi. Suunnitelmallisuus ja riittävä tieto pohjavesialueista on välttämätöntä, jottei toimintoja rajoitettaisi liikaa. Suojelusuunnitelman tarkoitus on toimia ohjeena ja apuna viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Pohjavesitietoja hyödyntävät muun muassa vesihuoltolaitokset, ympäristönsuojelu-, rakennus-, kaavoitus-, maaseutuelinkeino- ja terveydensuojeluviranomaiset sekä asukkaat ja toiminnanharjoittajat.
Suojelusuunnitelma on nähtävissä kuntien teknisissä palveluissa ja Kosken Tl ympäristönsuojelupalveluissa
Luonnonsuojelualueet
Natura 2000 -verkosto on yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, jonka avulla turvataan erilaisten luontotyyppien ja lajien säilyminen Euroopan luonnossa. Naturaan kuuluvat luonto- ja lintudirektiivien perusteella määritellyt kansalliset alueet, joilla on merkitystä koko yhteisön kannalta. Suomella ja Ruotsilla on päävastuu boreaalisen (pohjoisen havumetsävyöhykkeen) vyöhykkeen suojelemisesta. Jos laji tai luontotyyppi on Euroopan mittakaavassa harvinainen, jäsenvaltiolla on suojeluvastuu kansallisesti melko yleisestäkin lajista.
Marttilan ja Halikon kuntiin ulottuva Karhunperänrahkan laaja kohosuokokonaisuus on valtioneuvoston päätöksellä 20.8.1998 otettu osaksi Suomen ehdotusta Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoksi (FI0200015 Karhunperänrahka). Karhunperänrahka ja Juomakivenrahka kuuluvat myös valtioneuvoston 19.4.1979 tekemän periaatepäätöksen mukaiseen valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO 020058) ja ovat lisäksi Varsinais-Suomen seutukaavan luonnonsuojelukohteita.
Alue on vaihtelevaa suo- ja virkistysaluetta. Se on laaja ja monipuolinen suokompleksi, jota voi Lounais-Suomen olosuhteissa pitää erämaisena. Soidensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja seutukaavan SU1-alueiden ulkopuolella sijaitsevat Orhijoenrahkan, Linnussuon ja Haapasuon alueet ovat lähes luonnontilaisia, isoja suokokonaisuuden osia.
Orhijoenrahkan itäpuolella oleva Ohramaanrahka on luonnontilainen sekä varsin vaihteleva nevajuottien ja sararämeiden muodostama kokonaisuus. Karhunperänrahka on säännöllisesti kehittynyt konsentrinen kermikeidas. Suo on myös selvästi puustoisempi kuin muut suot. Alueen itäreunassa oleva Haapasuo on lähes luonnontilainen kermikeidas, jota luonnehtii laaja lyhytkortinen neva. Orhijoen eteläpuolella olevan osittain ojitetun Linnussuon erikoisuutena on laaja, täysin puuton rahkanevakeskus sekä muutama kaunis kallioluoto suon keskellä.
Paimionjoki
Marttilan kunnan halki virtaa noin 110 km pitkä Paimionjoki. Paimionjoen vesistö ja sitä myötäilevät vanhat tiet, kuten Hämeen Härkätie, muodostavat hienon maisemallisen ja matkailullisen kokonaisuuden. Paimionjokilaakson eteläosa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.
Linkit:
Hämeen Härkätie
Paimionjoki-yhdistys
VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus
Valonian toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen.
Käytännön työn osa-alueita ovat mm. energianeuvonta, haja-asutusalueiden jätevesiasiat, kestävä kulutus ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen ja logistiikka, vesiensuojelu, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen.
Valonia tarjoaa palveluita mm. kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Tavallisille kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille Valonia tarjoaa sekä tietoa että tapahtumia.
Valonian peruspalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Poikkeuksena ovat räätälöidyt asiantuntija-, koulutus- ja tapahtumapaketit.
Linkit:
Valonia
Puun poltto-opas
“Enemmän lämpöä, vähemmän nokea – Käytännön ohjeita tulisijan tehokkaaseen käyttöön vähemmillä päästöillä”
Jätevesijärjestelmän omaseurantaopas
Haja-asutusalueen kiinteistöillä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon tai kyläpuhdistamon viemäriin, jätevesi käsitellään kiinteistökohtaisilla tai naapureiden yhteisillä järjestelmillä. Järjestelmien hyvän toiminnan takaaminen on tärkeää sekä ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi että järjestelmiin liittyvien kustannusten takia. Oppaan tarkoituksena on olla asukkaan apuna jätevesijärjestelmän seurannassa, jotta hän pystyy tulkitsemaan oman jätevedenkäsittelyjärjestelmänsä toimintaa, huomaamaan häiriötilanteet ja käyttämään järjestelmää oikein parhaimman puhdistustuloksen saavuttamiseksi.
Marttilan kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2030
Marttilan kunnan kunnan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2030 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.10.2023 § 62. Ilmasto- ja ympäristöohjelma päivitetään valtuustokausittain ja toimet kuvataan vuosittain kunnan toimintakertomuksessa.
Ilmasto- ja ympäristöohjelman päätavoite
Marttila sitoutuu Varsinais-Suomen tavoitteeseen 80 prosentin päästöjen vähennyksestä vuodesta 2005 vuoteen 2035. Päästöt Marttilassa olivat vähentyneet vuoteen 2020 mennessä 45 %.
Ilmasto- ja ympäristöohjelman sisältö
- Valmisteluprosessi
- Marttilan kuntastrategia 2023-2027
- Marttilan kunnan ominaispiirteet
- Päästökehitys Marttilan kunnan alueella 2005-2021
- Marttilassa jo tehtyjä toimia
- Ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteet
- Ilmasto- ja ympäristöohjelman painopisteet
- yleiset, maankäyttö, energia, liikkuminen, rakentaminen ja maatalous
- Toimenpiteet ja kärkihankkeet painopisteittäin
Vihreän siirtymän kohteet Marttilassa
Verhonkulman tuulipuisto OX2
Marttilan Verhonkulmalla sijaitsevassa tuulipuistossa on kuusi tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on 210 metriä. Tuulipuiston arvioitu vuosituotanto 85 gigawattituntia, mikä vastaa noin 17 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Tuulipuisto on liitetty sähköverkkoon Kosken Tl kunnan puolella sijaitsevan sähköaseman kautta. Verhonkulman tuulipuisto on osa IKEA Suomelle toteutettua Castle-tuulivoimahanketta, joka käsittää Verhonkulman lisäksi Ribäckenin, Långmossan sekä Ponsivuoren tuulipuistot. Hankkeen rakentaminen alkoi keväällä 2019, ja tuulipuisto luovutettiin IKEA:lle syyskuussa 2020. OX2 vastaa tuulipuiston hallinnoinnista.
Lisätietoja OX2:n Verhonkulman tuulipuistosta
Kantinkulman aurinkovoimahanke OX2
Marttilan Levonmäen alueella sijaitseva hankealue on kooltaan 55 hehtaaria. Hankkeen yhteenlaskettu kokonaisteho on arviolta 40 MW. Valmistuttuaan aurinkovoimapuiston vuosittainen energiantuotanto on arviolta 44 GWh, joka vastaa lähes 9 000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5 000 KWh/ kotitalous).
Hankkeen tekninen suunnittelu on aloitettu. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarveharkinnan päätöksensä syksyllä 2023. Hankkeessa ei tarvitse soveltaa YVA-menettelyä. Hankkeen luvitus on käynnissä ja sen odotetaan valmistuvan vuoden 2024 aikana. Tavoite on, että hankkeen rakentamisen investointipäätös saadaan vuoden 2025 kevääseen mennessä ja rakennustyöt päästään aloittamaan samana vuonna. Aurinkovoimapuiston arvioidaan aloittavan toimintansa 2026.
Lisätietoja OX2:n Kantinkulman aurinkovoimahankkeesta
Marttilan aurinkovoimahanke Fortum
Fortum kehittää aurinkovoimahanketta Marttilan kuntaan Varsinais-Suomeen. Hankealue on noin 149 hehtaaria. Vuosituotanto Marttilan aurinkovoimalasta olisi noin 80 GWh, mikä vastaa noin 4000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Hanke tuottaisi puhdasta sähköä noin 30 vuoden ajan. Hankealue sijaitsee noin 4 kilometriä Marttilan taajaman pohjoispuolella Santinkulman alueella. Hankealueen pinta-ala on noin 149 hehtaaria ja se koostuu peltomaasta. Fortum on vuokrannut aurinkovoimahanketta varten tarvittavat maa-alueet yksityisiltä paikallisilta maanomistajilta.