Ympäristönsuojelu

paimionjoki-1Kosken Tl, Marttilan, Pöytyän ja Auran kuntien ympäristönsuojelun hallinto järjestetään kuntien yhteistyönä sopimuspohjalta.
Ympäristönsuojelun viranhaltijat ovat tavattavissa yhteistyökuntien virastotaloilla sopimuksen mukaan.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)koski.fi

Hallinto, jäteasiat
Ympäristönsuojelusihteeri
Piritta Laine
puhelin: 044 744 1131

Tarkastukset, vesi- ja jätevesiasiat
Ympäristönsuojelutarkastaja
Jonna Hostikka
puhelin: 044 744 1116

Toimistosihteeri
Nina Relander
puhelin: 044 744 1115

Ympäristönsuojelutoimiston yleissähköposti
ymparisto(at)koski.fi

Linkit:
Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelun maksutaksa
Koski Tl ympäristönsuojelun lomakkeet

Ympäristönsuojelumääräykset

Marttilan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Marttilan kunnan uudet ympäristönsuojelumääräykset kokouksessaan 15.12.2015. Määräykset ovat tulleet voimaan 1.1.2016.

Linkit:
Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset
Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset – perustelut
Liitekartta
Ohjeita öljysäiliöiden sijoittamiseen, tarkastamiseen ja poistamiseen Marttilan kunnassa

Ympäristöterveydenhuolto

Ympäristöterveydenhuollon toimialue: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Paimio, Parainen, Pöytyä, Oripää ja Sauvo. Vastuukunta Lieto tuottaa palvelut em. sopijakunnille.

Ympäristöterveydenhuolto hoitaa lakisääteiset terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävät eli terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka-, lääke-, eläinlääkintä-, eläintauti- ja eläinsuojelulain edellyttämät valvonta-, neuvonta- ja tarkastustehtävät. Säännöllistä valvontaa tehdään ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)lieto.fi

Ympäristöterveydenhuollon hallinto

Toimialajohtaja
Mäkinen Johanna
0503813375

Toimistosihteeri
Riikonen Tiina
0505646753

Ympäristönterveyden yleissähköposti
ymparistoterveydenhuolto(at)lieto.fi

Linkki:
Ympäristöterveydenhuolto

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pöytyän, Auran, Marttilan ja Kosken Tl kunnat laativat vuonna 2020 yhteisprojektina suojelusuunnitelman kuntien pohjavesialueille.

Suunnitelma laadittiin kahdeksalle pohjavesialueelle ja päivitettiin viidelle pohjavesialueelle. Suunnitelma laadittiin Pöytyän kunnan Laihian, Uudenkartanon, Takaliston ja Lainummen pohjavesialueille, Auran kunnan Käyrän pistemäiselle pohjavesialueelle, Marttilan kunnan Palaisten ja Simalannummen pohjavesialueille sekä Kosken Tl Liipolan pohjavesialueelle. Lisäksi Kosken Tl Hevonlinnankukkulan ja Säärensuon pohjavesialueille vuonna 2011 sekä Sorvaston pohjavesialueelle vuonna 2004 laaditut suojelusuunnitelmat päivitettiin. Kuntien vedenhankintakäytössä on lisäksi Rahkion ja Linturahkan vedenottamot Loimaan Linturahkan pohjavesialueella sekä Pihlavan vedenottamo Oripään Oripäänkankaalla. Työssä päivitettiin kyseisten alueiden osalta vuonna 2011 laadittu Loimaan ja Oripään pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ja etenkin laadittu riskikartoitus. Oripäänkankaan osalta päivitys tehtiin Pihlavan ottamon pohjoispuolelle.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tarkoitus on pyrkiä suojelemaan 1- ja 2- sekä E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet ehkäisemällä pohjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään pohjavesiesiintymien antoisuudet ennallaan. Suojelun ensisijaisena tavoitteena on kaikkien uusien riskien välttäminen ja olemassa olevien riskien minimointi. Suunnitelmallisuus ja riittävä tieto pohjavesialueista on välttämätöntä, jottei toimintoja rajoitettaisi liikaa. Suojelusuunnitelman tarkoitus on toimia ohjeena ja apuna viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Pohjavesitietoja hyödyntävät muun muassa vesihuoltolaitokset, ympäristönsuojelu-, rakennus-, kaavoitus-, maaseutuelinkeino- ja terveydensuojeluviranomaiset sekä asukkaat ja toiminnanharjoittajat.

Linkki:
Pöytyän, Auran, Marttilan ja Kosken Tl pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Luonnonsuojelualueet

Natura 2000 -verkosto on yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, jonka avulla turvataan erilaisten luontotyyppien ja lajien säilyminen Euroopan luonnossa. Naturaan kuuluvat luonto- ja lintudirektiivien perusteella määritellyt kansalliset alueet, joilla on merkitystä koko yhteisön kannalta. Suomella ja Ruotsilla on päävastuu boreaalisen (pohjoisen havumetsävyöhykkeen) vyöhykkeen suojelemisesta. Jos laji tai luontotyyppi on Euroopan mittakaavassa harvinainen, jäsenvaltiolla on suojeluvastuu kansallisesti melko yleisestäkin lajista.

Marttilan ja Halikon kuntiin ulottuva Karhunperänrahkan laaja kohosuokokonaisuus on valtioneuvoston päätöksellä 20.8.1998 otettu osaksi Suomen ehdotusta Euroopan yhteisön Natura 2000-verkoksi (FI0200015 Karhunperänrahka). Karhunperänrahka ja Juomakivenrahka kuuluvat myös valtioneuvoston 19.4.1979 tekemän periaatepäätöksen mukaiseen valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan (SSO 020058) ja ovat lisäksi Varsinais-Suomen seutukaavan luonnonsuojelukohteita.

Alue on vaihtelevaa suo- ja virkistysaluetta. Se on laaja ja monipuolinen suokompleksi, jota voi Lounais-Suomen olosuhteissa pitää erämaisena. Soidensuojeluohjelman, vanhojen metsien suojeluohjelman ja seutukaavan SU1-alueiden ulkopuolella sijaitsevat Orhijoenrahkan, Linnussuon ja Haapasuon alueet ovat lähes luonnontilaisia, isoja suokokonaisuuden osia.

Orhijoenrahkan itäpuolella oleva Ohramaanrahka on luonnontilainen sekä varsin vaihteleva nevajuottien ja sararämeiden muodostama kokonaisuus. Karhunperänrahka on säännöllisesti kehittynyt konsentrinen kermikeidas. Suo on myös selvästi puustoisempi kuin muut suot. Alueen itäreunassa oleva Haapasuo on lähes luonnontilainen kermikeidas, jota luonnehtii laaja lyhytkortinen neva. Orhijoen eteläpuolella olevan osittain ojitetun Linnussuon erikoisuutena on laaja, täysin puuton rahkanevakeskus sekä muutama kaunis kallioluoto suon keskellä.

Paimionjoki

Marttilan kunnan halki virtaa noin 110 km pitkä Paimionjoki. Paimionjoen vesistö ja sitä myötäilevät vanhat tiet, kuten Hämeen Härkätie, muodostavat hienon maisemallisen ja matkailullisen kokonaisuuden. Paimionjokilaakson eteläosa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.

Linkit:
Hämeen Härkätie
Paimionjoki-yhdistys

VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Valonian toiminnan tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen.

Käytännön työn osa-alueita ovat mm. energianeuvonta, haja-asutusalueiden jätevesiasiat, kestävä kulutus ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen ja logistiikka, vesiensuojelu, lasten ja nuorten ympäristökasvatus sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen.

Valonia tarjoaa palveluita mm. kunnille ja muille julkisen sektorin toimijoille, yrityksille sekä järjestöille ja yhdistyksille. Tavallisille kuntalaisille, kuluttajille ja kotitalouksille Valonia tarjoaa sekä tietoa että tapahtumia.

Valonian peruspalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Poikkeuksena ovat räätälöidyt asiantuntija-, koulutus- ja tapahtumapaketit.

Linkit:
Valonia
Puun poltto-opas
”Enemmän lämpöä, vähemmän nokea – Käytännön ohjeita tulisijan tehokkaaseen käyttöön vähemmillä päästöillä”
Jätevesijärjestelmän omaseurantaopas
Haja-asutusalueen kiinteistöillä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon tai kyläpuhdistamon viemäriin, jätevesi käsitellään kiinteistökohtaisilla tai naapureiden yhteisillä järjestelmillä. Järjestelmien hyvän toiminnan takaaminen on tärkeää sekä ympäristöön kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi että järjestelmiin liittyvien kustannusten takia. Oppaan tarkoituksena on olla asukkaan apuna jätevesijärjestelmän seurannassa, jotta hän pystyy tulkitsemaan oman jätevedenkäsittelyjärjestelmänsä toimintaa, huomaamaan häiriötilanteet ja käyttämään järjestelmää oikein parhaimman puhdistustuloksen saavuttamiseksi.