Rakennetussa ympäristössä puusto on olennainen osa viihtyisää, terveellistä ja kestävää elinympäristöä. Samalla on tärkeää tunnistaa puuston ylläpitoon liittyvät riskit ja hallita niitä asianmukaisesti.

 

Puut tarjoavat monipuolisia hyötyjä taajamassa:

• Ilmanlaatu ja ilmasto: Puut sitovat hiilidioksidia, vähentävät pienhiukkasia ja säätelevät lämpötilaa tarjoamalla varjoa ja haihduttamalla vettä.
• Hulevesien hallinta: Puut ehkäisevät eroosiota ja parantavat sadeveden imeytymistä maaperään, vähentäen tulvariskiä. Sateella puiden latvukset pidättävät osan sadevedestä.
• Hyvinvointi ja terveys: Viherympäristöjen on osoitettu parantavan henkistä hyvinvointia, vähentävän stressiä ja tukevan fyysistä aktiivisuutta.
• Ekologinen arvo: Puut tarjoavat elinympäristön lukuisille eliölajeille ja lisäävät monimuotoisuutta myös taajamissa. Suomessa on 12 000 eliölajia, jotka ovat riippuvaisia elävistä ja kuolleista puista.

Puut voivat aiheuttaa riskejä, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Yleisimmät riskit ovat:

• Kaatumis- ja oksien putoamisvaara: Erityisesti myrskyjen, lahovaurioiden tai rakenteellisten heikkouksien seurauksena.
• Rakenteelliset haitat: Puun juuret voivat vaurioittaa katujen päällysteitä, rakennusten perustuksia tai kunnallistekniikkaa.
• Näkyvyysongelmat: Näkyvyyttä liikenteessä saattavat heikentää huonosti sijoitetut tai leikkaamattomat puut.
• Allergiat: Tietyt puulajit voivat lisätä siitepölyallergiaoireita.

Puiden aiheuttamat vaaratilanteet ovat yleisesti ottaen kuitenkin harvinaisia ja ennaltaehkäistävissä. Säännölliset tarkastukset ja kunnossapito alentavat olennaisesti puuston riskejä. Vertailuna voidaan mainita, että liikenteen, liukkauden tai rakennusten huoltamattomuuden aiheuttamat onnettomuudet ovat keskimäärin huomattavasti yleisempiä. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna puut lisäävät rakennetun ympäristön turvallisuutta ja resilienssiä, kun niiden hoito on järjestetty hyvin.

Puustoa ajatellaan ensisijaisesti hyvinvoinnin tuojina asukkaille. Monissa kaupungeissa onkin kaupunkipuulinjaukset, joiden tavoitteena on lisätä puustoa ja monipuolistaa puulajistoa. Suomessakin huomiota on saanut professori Cecil Konijnendijkin lanseeraama nyrkkisääntö 3:30:300. Se tarkoittaa, että jokaisen kodin ikkunasta tulisi näkyä vähintään kolme kohtalaisen kokoista puuta, asuinalueen latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 % ja jokaisella asukkaalla saisi olla korkeintaan 300 m lähimmälle viihtyisälle, käyttökelpoiselle viheralueelle. Tämä takaisi, että puiden ja viheralueiden hyvinvointivaikutukset olisivat kaikkien asukkaiden ulottuvilla.

Hyvin hoidettu puusto on merkittävä voimavara rakennetussa ympäristössä. Vaikka puut voivat aiheuttaa yksittäisiä riskejä, niiden yhteiskunnallinen ja ekologinen arvo ylittää mahdolliset haitat moninkertaisesti. Riskienhallinta ei edellytä puiden poistamista, vaan vastuullista ja suunnitelmallista ylläpitoa.

Maisematyölupa

Joskus puita on kuitenkin pakko poistaa. Puiden kaataminen asemakaava-alueella on aina luvanvaraista toimintaa. Mikäli puita on enemmän, tulee kiinteistölle hakea maisematyölupa. Hakemukset maisematyöluvalle tehdään sähköisesti kunnan Lupapiste-palvelussa.

Mikäli puu sijaitsee rajalinjalla, on hakemukseen liitettävä naapurin kirjallinen suostumus puun/puiden kaatoon. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden on aina liitettävä hakemukseensa ote pöytäkirjasta, jossa puiden kaatamisesta on päätetty. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden puunkaatolausunnon voi hakea joko yhtiön hallituksen puheenjohtaja tai yhtiön isännöitsijä.

Puiden kuntokartoitukset eivät sisälly puunkaatolausuntojen piiriin, vaan jokaisen tontinomistajan on huolehdittava niistä itse. Varsinkin vanhojen, arvokkaiden puiden kohdalla kannattaa käyttää koulutetun arboristin eli puunhoitajan palveluksia. Arboristit pystyvät kuntotutkimuksen lisäksi arvioimaan puiden riskejä ja osaavat kertoa, onko hoitotoimilla riskejä pienennettävissä.

Marttilan kunnassa asemakaava-alueella maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita, jos:

• Puut ovat yhden metrin korkeudelta rungonhalkaisijaltaan alle 10 cm
• Puut ovat alle 5 m päässä talon ulkoseinästä
• Tontilla on lainvoimainen rakennuslupa, jolloin kulkuväylien ja rakennusten alle jäävät, sekä rakennusten ulkoseinästä alle 5 m päässä olevat puut saa kaataa.

Puunkaatolupaa harkitaan erityisen tarkkaan suojeltujen rakennusten lähellä ja pihapiireissä sekä valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä. Näissä tapauksissa rakennusvalvonta voi myös pyytää lausunnon Museovirastoa edustavalta alueelliselta vastuumuseolta. Jos puut ovat ELY:n tiealueella, ELY:ltä pyydetään lausunto.

Ilmoituksen käsittely vie Marttilassa yleensä 2 viikkoa. Maisematyölupa on voimassa kolme vuotta.

Kunnan omistamilla kiinteistöillä pelataan samojen sääntöjen mukaan. Maisematyölupaan voidaan myös asettaa ehtoja esim. uusien puiden istuttamisesta tontille, erityisesti jos asemakaavamääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä on vaatimuksia tontin istutuksista.

Jos tontin puuasiat tai maisematyöluvat mietityttävät, kannattaa ottaa reippaasti yhteyttä rakennusvalvontaan.

 

Terveisin Marttilan rakennusvalvonta, tekninen toimi ja Kosken Tl ympäristösuojelu