Varautuminen sähkökatkoon tai muuhun häiriötilanteeseen Marttilassa
Häiriötilanteissa tietoa saa ensisijaisesti Marttilan kunnantalolta (Härkätie 773) sen aukioloaikoina. Poikkeustilanteiden palveluista tiedotetaan kunnantalon ulko-ovessa olevilla tiedotteilla sekä mahdollisuuksien mukaan kunnan kotisivuilla ja facebook-sivuilla.
Pitkien sähkökatkojen sattuessa ja muissa mahdollisissa pitkittyneissä kriisitilanteissa Marttilassa perustetaan Martintalolle (Metsäniityntie 9) tiedotus- ja poikkeusajan palvelupiste, josta voit käydä tarkistamassa tilanteen ja palveluiden saatavuuden. Martintalolla tarjotaan myös muut poikkeustilanteen palvelut, kuten mahdollisuus peseytymiseen ja laitteiden akkujen lataamiseen.
Kaikissa häiriötilanteissa kunta pyrkii turvaamaan palveluiden ja toiminnan häiriöttömän jatkumisen tilanteesta huolimatta.
Marttilan vesihuoltolaitos on varautunut sähkökatkoihin – myös kotitalouksien kannattaa varautua
Marttilan vesihuoltolaitos ja sille vettä toimittavat vesilaitokset ovat varautuneet sähkökatkoihin ja Marttilassa lisäksi vesitorni varmistaa, että hanavettä tulee normaalisti lyhyen (noin 2 tunti) sähkökatkon ajan. Sähkökatkon aikana on kuitenkin hyvä välttää veden käyttöä, jotta vettä riittää välttämättömimpään ja toisaalta viemärit eivät pääse tulvimaan. Etenkin pitkät sähkökatkot voivat aiheuttaa häiriöitä myös vesihuoltopalveluun. Kotitalouksissa on hyvä varautua näihin häiriöihin pitämällä varastossa puhdasta juomavettä ja puhtaita kanistereita tai ämpäreitä veden säilytykseen.
Pidä osana kotivaraa juomavettä ja puhtaita kanistereita veden säilytykseen
Vesihuoltolaitosten varautumisesta huolimatta etenkin pitkät sähkökatkot voivat keskeyttää veden tulon. Kaikissa kotitalouksissa onkin hyvä olla osana kotivaraa varastossa puhdasta juomavettä muutaman päivän tarpeeseen, 6-10 l/hlö. Lisäksi on hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai
kanistereita veden kuljetukseen ja säilytykseen.
Sähkökatko ei vaikuta hanaveden laatuun. Vesijohtovesi on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin. Mikäli vedessä on tavallisesta poikkeavaa väriä, se johtuu yleensä verkostossa tapahtuneiden virtaamamuutosten irrottamista sakoista. Ongelma poistuu juoksuttamalla vettä, kunnes sen laatu on normaali. Vesihuoltolaitos ja kunnan terveydensuojeluviranomainen tiedottavat tarvittaessa talousveden laatuun liittyvistä asioista.
Vältä veden käyttöä sähkökatkon aikana, jotta vettä riittää välttämättömimpään
Talvella mahdollisen sähköpulatilanteen kiertävien lyhyiden sähkökatkojen aikana monien vesihuoltopalvelu toimii normaalisti. Etenkin pitkät sähkökatkot voivat kuitenkin aiheuttaa häiriöitä myös vesihuoltopalveluun. Talousveden käsittely jatkuu tyypillisesti varavoiman avulla tai vedenkäsittely ja -tuotanto voidaan keskeyttää lyhyen sähkökatkon ajaksi. Vesisäiliöt turvaavat veden toimitusta, vaikka sitä ei jatkuvasti tuotettaisi. Hanaveden tulo jatkuu yleensä lyhyen (2 tunnin) sähkökatkon ajan, sillä usein vesi tulee painovoimaisesti vesitornista tai veden pumppaus vesijohtoverkostossa on varmistettu varavoimalla. Sähkökatkon aikana vettä tulee alueella, jolle vesitornin vesi ja tornin korkeusaseman vedelle antama paine riittävät tai jolle vesi saadaan pumpattua varavoimakoneiden avulla. Muualla veden tulo katkeaa pian sähkökatkon alettua.
Vältä veden käyttöä sähkökatkon aikana, jotta jätevedet eivät pääse tulvimaan
Jätevesi valuu yleensä painovoiman avulla kiinteistöstä viemäriin ja viettoviemäreissä, mutta jäteveden siirtoon viemäriverkostossa jätevedenpuhdistamolle tarvitaan lisäksi pumppuja. Marttilasta jätevesi kulkee pumppujen avulla siirtolinjaa Turun seudun puhdistamolle sekä haja-asutusalueilla pääosin
paineviemäriverkostoa pitkin, näihin linjoihin sähkökatko vaikuttaa. Suurin osa näistä pumpuista lakkaa toimimasta sähkökatkotilanteessa, osaa siirtolinjan pumppaamoista on mahdollista käyttää varavoimakoneilla, mutta tässä täytyy ottaa huomioon siirtolinjan seuraavat pumppaamot ja puhdistamo. Ylivuodot ja ylivuotopaikat pyritään toteuttamaan suunnitellusti siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ihmisille ja ympäristölle. Jätevedenpuhdistamoilla ei tyypillisesti ole käytössä varavoimaa puhdistusprosessien vaatiman suuren energiantarpeen vuoksi.
Viemäriverkoston varastokapasiteetti riittää lyhyen sähkökatkon ajan (noin 2 tuntia), mutta ettei varastokapasiteetti ei sähkökatkotilanteen mahdollisesti pidentyessä ylity ja johda jätevesiylivuotoihin tai jopa viemäreiden tulvimiseen kiinteistöillä, on tärkeää välttää veden käyttöä sähkökatkon ajan, vaikka veden toimitus jatkuukin. Esimerkiksi suihkussa käyntiä, kylpyä ja harkinnan mukaan vessanpytyn vetämistä on syytä välttää lyhyenkin sähkökatkon ajan.
Seuraa vesihuoltolaitoksen tiedotuskanavia mahdollisissa vesihuollon häiriötilanteissa
Mikäli sähkökatko tai muu syy aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai muuten vesihuoltoon, niistä tiedotetaan Marttilan kunnan kotisivuilla ajankohtaista-palstalla ja Marttilan kunnan facebook-sivulla. Lisäksi Marttilan vesihuoltolaitoksella on käytössä häiriötekstiviestipalvelu siihen ilmoittautuneille vedenkäyttäjille.
Estä tulviminen, legionellan kasvu ja vesimittarin jäätyminen kiinteistöllä
Kiinteistöillä mahdollisesti olevien viemäreiden tulvimisen estolaitteiden toimivuus on syytä tarkistaa ja varmistaa ennen sähkökatkoja. Mikäli kiinteistöllä on oma jätevedenpumppaamo, voi vedenkäytön jatkaminen aiheuttaa nopeastikin viemärin tulvimisen kyseisellä kiinteistöllä. Vaikka toimitettu kylmä vesijohtovesi on hyvälaatuista, kiinteistöillä pitää huolehtia, että lämpimän käyttöveden järjestelmien lämpötila ei energiansäästöstä huolimatta laske niin alhaiseksi, että olosuhteet ovat suotuisat legionellabakteerien kasvulle. Jos legionellabakteerien pitoisuus nousee vesijärjestelmässä terveydelle haitalliseksi, ne voivat aiheuttaa hengitysilman kautta altistuneelle ja sairastuneelle pahimmillaan vaikean keuhkokuumeen. Legionellabakteerien kasvua vesijärjestelmissä voi torjua huolehtimalla, että lämpimän veden lämpötila on säännöllisesti vähintään 55 °C koko vesijärjestelmässä.
Lisätietoa legionellan torjumisesta THL:n sivuilla
Pakkaskaudella vesijohdot ja -mittarit voivat jäätyä, jos ne ovat tilassa, jonka lämpötila pääsee laskemaan pakkaselle. Paras keino estää jäätyminen on eristää vesiputket hyvin ja pitää vesimittaritila lämpimänä.
Varaa kotiin häiriötilanteen varalle
Sijoita tavarat niin, että löydät ne pimeässäkin.
Kotivaraan kuuluu sellaisia tarvikkeita, joita tarvitset päivittäin, kuten vettä ja ruokaa. Kotivarassa on juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia. On hyvä myös varata pullovettä ja kannellisia vesiastioita veden hakemista ja säilömistä varten.
Kotona on hyvä olla myös:
- taskulamppu ja akulla tai paristolla toimiva lyhty
- kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja
- paristokäyttöinen radio sekä paristoja radiota ja taskulamppuja varten
- polttopuita, jos kotona on takka tai puuhella
- pieni summa käteistä rahaa
- maatilalla, jossa on kotieläimiä, tarvitaan oma aggregaatti tai muu varautuminen sähkökatkokseen
- retkikeitin
- välttämättömät lääkkeet
- hygieniatarvikkeita
- ensiaputarvikkeita
- kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä
- varasulakkeita
- käsisammutin ja sammutuspeite
- ilmastointiteippiä
Miten toimia, jos sähköt katkeavat?
- Odota 5-10 minuuttia.
- Selvitä, onko katkos vain sinun asunnossasi vai myös laajemmalla alueella.
- Voit selvittää löytyykö tieto sähkökatkosta, laajuudesta ja arvioidusta kestosta Carunan nettisivuilta (www.caruna.fi). Tee tarvittaessa vikailmoitus Carunan sivujen kautta tai soittamalla vikanumeroon p.0800 195 011.
- Muista kytkeä pois päältä liesi, silitysrauta, pesukone ja kahvinkeitin yms. Ne voivat päälle unohduttuaan aiheuttaa tulipalon, kun sähköt taas palaavat.
- Vältä jääkaapin ja pakastimen availua. Muutaman tunnin sähkökatkos ei aiheuta vielä merkittävää haittaa pakasteille.
- Lämmityskaudella pidä ovet ja ikkunat kiinni, ettei lämpö karkaa.
- Jos puita on kaatunut sähkölinjoille, älä mene itse raivaamaan niitä pois. Ilmoita sähköyhtiölle tai viranomaisille.
- Patteriradiosta, autoradiosta tai matkapuhelimesta voit kuunnella mahdollisia yleisradion tiedotteita.
- Vältä pitkiä puheluita, suosi tekstiviestejä viestimiseen.
Jos vettä tulee hanasta, käytä sitä vain välttämättömään. Pitkissä sähkökatkoissa vähennä ja vältä mahdollisuuksien mukaan veden päästämistä kunnan viemäriverkkoon.
Häiriötilanteessa välittämisellä on erityisen paljon väliä!
- Kaikki eivät selviä uusista yllättävistä tilanteista omin avuin. Esimerkiksi vanhukset tai sairaat voivat tarvita apua ja tukea. Käy esimerkiksi katsomassa, miten iäkäs naapuri pärjää ja tarjoa apua. Naapuri- ja sukulaisapu on poikkeustilanteessa kullanarvoista.
- Jos olet ikäihminen tai vammainen, sinun ei välttämättä ole turvallista lähteä yksin liikkeelle. Pyydä rohkeasti naapurilta apua. Jos odotat sosiaalipalvelun käyntiä, varaudu viivästykseen. Avuntarvitsijoiden määrä on voinut kasvaa ja kotipalvelun toiminta vaikeutua.
- Jos kuulut johonkin vapaaehtoisjärjestöön tai olet muuten käytettävissä, apuasi voidaan nyt tarvita.
Tutustu tarkemmin kotitalouksien varautumiseen liittyvään ohjeistukseen sivulla www.72tuntia.fi
Sisäministeriö on julkaissut koko kansan varautumisoppaan, joka löytyy sähköisenä
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas
Häiriötilanteen viestintä
Omalta osaltasi voit auttaa yhteisöä häiriötilanteesta selviämiseen. Kerro eteenpäin vain tietoa, jonka tiedät oikeaksi. Väärän tiedon levittäminen voi haitata avun saamista tai tarjoamista. Viranomaisilla on suunnitelmat häiriötilanteiden varalle ja kunta pyrkii avoimesti viestimään tilanteesta omilla kanavillaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelut häiriötilanteissa
Hätätilanteessa soita aina 112
Varautumisopas
Koko väestölle suunnatussa Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa on koottuna laajasti ohjeita erilaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta.
Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjäämme.
Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin
Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.
Varautua voi vain ennakkoon
Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. Oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin ihmiset ja yhteisöt pärjäävät.
Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotivaraa kriisitilanteiden varalle, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa, eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa. Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita (74 %). Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet.
Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Suomi.fi-verkkopalvelu opastaa kansalaisia eri elämäntilanteissa. Suomi.fistä kansalainen löytää omaan tilanteeseensa palveluita ja selkeitä toimintaohjeita, joita eri viranomaiset, yleishyödylliset organisaatiot ja asiantuntijat ovat tuottaneet yhteistyössä.
Eri toimijoiden keskeisen tiedon ja ohjeiden kokoaminen yhteen verkko-oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Suomi.fin varautumisoppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu. Oppaassa ovat linkit keskeisiin muihin varautumisen verkkosisältöihin.
Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.
Jokainen voi varautua häiriöihin ja kriiseihin kykyjensä mukaan
Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.
– Ajatus kriiseihin varautumisesta saattaa herättää ahdistusta ja pelkoa. Kuitenkin riskien ja uhkien läpi käyminen mielessä myös vahvistaa yksilön ja yhteisön voimavaroja. On hyvä muistaa, että epätodennäköisiä asioita voi sattua, mutta varautuminen ei tee uhkien toteutumisesta sen todennäköisempää. Suomi torjuu yhdessä uhkien toteutumista hyvällä varautumisella, kertoo sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.
Tutustu Suomi.fin varautumisoppaaseen
Osa laajempaa kokonaisuutta
Opas on osa laajempaa vuonna 2022 käynnistettyä omatoimisen varautumisen viestintäkokonaisuutta, jossa vahvistetaan väestön varautumisosaamista. Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikkien väestöryhmien henkistä kriisinkestävyyttä ja omatoimisen varautumisen osaamista.
Sisäministeriö on rahoittanut oppaan toteutuksen ja vastannut sisällön tuottamisesta. Oppaan tuottamisessa ovat olleet mukana: Digi- ja väestötietovirasto, Finanssivalvonta, Huoltovarmuuskeskus, Ilmatieteen laitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, maa- ja metsätalousministeriö, Mieli ry, Marttaliitto ry, pelastustoimi, poliisi, puolustusministeriö, puolustusvoimat, Rahoitusvakausvirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, suojelupoliisi, Suomen Pankki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuuskomitean sihteeristö, Työterveyslaitos, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö.
Hyödyllisiä linkkejä:
