Onnistuneen vuorovaikutuksen avulla strateginen yleiskaava voi toimia tiedon välittäjänä, keskustelualustana ja tavoitteiden yhteensovittajana luottamushenkilöiden ja kuntalaisten sekä toisaalta maakuntakaavan ja asemakaavan välissä. Tämä oli keskeisin havainto LAB-ammattikorkeakoulun insinööri (YAMK) uudistava johtaminen tutkinto-ohjelman opiskelijan Kirsi Halkolan opinnäytetyössä.

Strateginen yleiskaava tarjoaa kolme merkittävää etua: se kuvaa yhteisesti sovittua tulevaisuuden visiota, antaa suuntaviivoja päätöksenteko on ja antaa kuntalaisille mahdollisuuden osallistua suunnitteluun. Strategisen tason suunnittelu on erityisen resurssitehokas ratkaisu pienille kunnille, koska se keskittyy olennaisimpiin linjauksiin yksityiskohtaisen säätelyn sijaan. Onnistunut vuorovaikutus kaavoituksessa ei synny sattumalta. Se vaatii huolellista suunnittelua ja kuntalaisten erilaisten tarpeiden ymmärtämistä. Kun nämä elementit ovat kunnossa, strateginen yleiskaava voi muodostua aidosti yhteiseksi näkemykseksi kunnan tulevaisuudesta.

Kaavoituksen vuorovaikutus koostuu kuntalaisten tiedonsaannista, tiedon keruusta kuntalaisilta sekä keskustelevasta osallistumisesta. Onnistuneessa kaavoituksessa huomioidaan kaikki nämä elementit. Tutkimus osoitti, että tieto tavoittaa kuntalaiset parhaiten, kun se koetaan henkilökohtaisesti hyödylliseksi. Pelkkä yleinen tiedottaminen ei riitä, vaan kuntalaisten tulee ymmärtää, miten suunnittelu vaikuttaa juuri heidän arkipäiväänsä ja elinympäristöönsä. Pienessä kunnassa tiedon keräämisen tulee olla anonyymia, jotta kuntalaiset uskaltavat tuoda esiin myös kriittisiä näkemyksiä. Osallistumisen kynnystä madaltaisi tutkimuksen mukaan pienet keskusteluryhmät ja monipuolisten ja kohdennettujen vaikutustapojen tarjoaminen. Tärkeä havainto oli myös, että riittävä yleistieto tukee osallistumista ja vuorovaikutusta. Kun kuntalaiset ymmärtävät kaavoituksen periaatteet ja sen kulun, he voivat osallistua mielekkäämmällä tavalla suunnitteluun.

Tutkimus tehtiin Marttilan kunnalle ja koko työn ajan asioita tarkasteltiin Marttilan näkökulmasta ja keräten tietoa marttilalaisilta. Halkola käytti tutkimuksessaan useita menetelmiä, joista jokainen syvensi edellisen vaiheen tuloksia. Osioina olivat yhdeksän kunnan yleiskaavaprosessien vertailu, kuntalaiskysely sekä kaksi ryhmähaastattelua. Monimenetelmällinen lähestymistapa antoi sekä laajan että syvällisen kuvan aiheesta. Tutkimuksen pohjalta kehitetty prosessimalli tarjoaa Marttilan kunnalle konkreettisia työkaluja strategisen yleiskaavan laatimiseen. Malli korostaa prosessin ja tavoitteiden selkeyttämistä kaikille osallisille, mikä parantaa sekä suunnittelun laatua että kuntalaisten luottamusta prosessiin.

Lisätiedot:

Kirsi Halkola
opiskelija, insinööri (YAMK) uudistava johtaminen
LAB-ammattikorkeakoulu
kirsi.halkola@marttila.fi

Halkola, K. 2025. Strateginen yleiskaava ja kaavoituksen vuorovaikutuksen kehittäminen – Tapaus Marttilan kunta. YAMK opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksessa: URN:NBN:fi:amk-2025113030967

https://www.theseus.fi/handle/10024/902990

Opinnäytetyön ohjaaja: Aarrevaara, Eeva.