Kuntainfo

Noin 2000 asukkaan Marttila elää vahvasti nykypäivää. Kunnan Paimionjoki_nettikeskustassa vanha ja uusi kohtaavat: perinteitä vaaliva maalaisympäristö ja uudet asuntoalueet tarjoavat asukkailleen luonnonläheisen ja turvallisen asuinympäristön. Hyvät lähipalvelut, joustava asioiden hoito, vireä harrastustoiminta ja erinomaiset yhteydet kaupunkikeskuksiin takaavat, että asukkaat viihtyvät.

Lähes puolet marttilalaisista asuu kunnan keskustaajamassa.
Tiheä asutus myötäilee myös Paimionjokea ja sitä seurailevaa Härkätietä koko kunnan halki, mutta asutusta on runsaasti myös kauempana Härkätiestä sijaitsevissa kylissä ja peltoaukeiden laidoilla.

Pääosa niin kunnan kuin muistakin julkisista palveluista sekä yksityisten tarjoamista palveluista on kunnan keskustassa. Peruspalvelut kunnassa ovat erinomaiset ja laaja valikoima erityispalveluja löytyy lähimmistä kaupungeista, Turusta (noin 40 km) ja Salosta (noin 30 km). Keskustaajamassa sijaitsevat myös kunnan vuokra-asunnot ja ne asemakaava-alueet, joilta kunta myy omakotitontteja.

Asukasluku

(31.12.2022)

1979 asukasta

Tuloveroprosentti

(2023)

8,11 %

Kiinteistöveroprosentit

(2023)

yleinen kiinteistövero 0,95 %, vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,45%, muiden asuinrakennusten kiinteistövero 0,95 %, yleishyödylliset yhteisöt 0,00 %, voimalaitosrakennukset 3,10 %

Maakunta/Maakunnan liitto: Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen liitto
Aluehallintovirasto: Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Varsinais-Suomen ELY
Digi- ja väestövirasto: Palvelupaikat
Verotoimisto: Lounais-Suomen verotoimisto
Sairaanhoitopiiri: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
KELA:n vakuutuspiiri: Läntinen vakuutuspiiri
Hätäkeskusalue: Turun hätäkeskus
Pelastustoimen alue: Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Marttila kantaa nimessään muistoa alueen muinaisesta kuulumisesta Uskelan pitäjään, sillä rakentaessaan itselleen oman kirkon, paikkakuntalaiset valitsivat sen suojelupyhimykseksi 300-luvulla eläneen Tours’in Pyhän Martinuksen, jolle myös Uskelan vanha emäkirkko oli pyhitetty. Tämän mukaan sittemmin koko uutta pitäjää ryhdyttiin kutsumaan Pyhän Martin pitäjäksi eli Marttilaksi. Suojelupyhimyksellä on edelleen tärkeä merkitys kuntalaisia yhdistävänä symbolina.

Pyhä Martti (Word-asiakirja 130 kb).

vaakuna“Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa.”

Vaakunan on suunnitellut taiteilija Antti Hammar vuonna 1956.

Marttilan kunnan vaakunassa on kuvattuna tunnetuin Pyhästä Martista kertova legenda. Vaakuna kertoo siitä, kun Pyhä Martti lähestyessään ratsujoukon kanssa Amiensin kaupunkia kovassa talvipakkasessa kohtasi puolialastoman ja viluisen kerjäläisen ja ratsastuksen aikana tempaisi miekkansa, leikkasi kahtia sotilasviittansa ja antoi siitä toisen puoliskon kerjäläiselle. Seuraavana yönä Martti näki unessa itsensä Kristuksen yllään puolikas hänen viitastaan ja Kristus sanoi: “Minä olin alaston, ja sinä vaatetit minut.”

Tämän legendan on Eino Leino esittänyt runomuodossa Marttilan kirkkoherrakunnan 500-vuotisjuhlaan vuonna 1909 laatimassaan juhlarunossa (Word-asiakirja 26 kb).

1800-luvulle asti Marttilan väestö vietti kirkkonsa suojelupyhimyksen päivää suorastaan katolisin menoin. Niinäkään vuosina, jolloin marraskuun 11. päivä oli tavallinen työpäivä, ei tänä päivänä koko pitäjässä tehty työtä, vaan aamupuolella kokoonnuttiin kirkkoon ylimääräiseen jumalanpalvelukseen ja iltapäivä käytettiin joka kylässä iloiseen juhlimiseen ja ryyppäämiseen.

Martinpäivän jumalanpalvelukset lopetettiin tuomiokapitulin käskystä jo vuonna 1784, mutta kyläkuntien ryyppyjuhlat Pyhän Martin kunniaksi jatkuivat yli 1800-luvun puolivälin. Mm. S.G.Elmgren mainitsee historiassaan vuodelta 1857, että Pyhän Martin nimikkopäivää vietetään vielä yleisesti juoden pyhimyksen kunniaksi ja pitäjän nimipäivää juhlien.

Vuodesta 1978 lähtien Martin päivää on vietetty kunnan kotiseutujuhlan merkeissä. Viime vuosina Martinpäiviä on juhlittu koko viikon ajan; teatteria, elokuvia, kirjailijavierailuja ja viikon päätapahtumana usein Marttila-messut, joissa marttilalaiset yritykset ja järjestöt esittelevät osaamistaan ja toimintaansa.

Marttilalaiset pikkuleivät

1/2 kg  pullataikinaa
1/2 kg  voita
1/2 kg  sokeria
1/2 kg  perunajauhoja
1/2 kg  vehnäjauhoja
1 rkl     soodaa
1 tl       vaniljasokeria

1. Pehmennä voi. Sekoita kaikki raaka-aineet löysään pullataikinaan.
2. Leivo taikinasta sentin paksuisia rinkilöitä tai ässiä.
3. Paista pikkuleivät 220 asteessa. Paistamisen aikana ne nousevat hyvin.

Sile

Pikkuvasikan ruho paloitellaan ja keitetään muuripadassa kypsäksi mausteiden kanssa. Mausteeksi käytetään suolaa, maustepippuria, laakerperin lehtiä, selleriä, purjoa ja palsternakkaa. Kypsästä lihasta poistetaan luut ja liemi siilataan. Jäähtyneet lihat hienonnetaan petkelillä kaukalossa. Lientä pannaan pieni määrä vuokien pohjalle, päälle koristeet: munaa, porkkanaa, persiljaa ym. Saa hyytyä. Lihat jaetaan vuokiin ja lientä kaadetaan päälle niin paljon, että lihat peittyvät hyvin. Hyytelöt kumotaan tarjoiluvadille. Pöytään pannaan hyytelön kanssa tarjolle etikkaa. Syödään sallatin kanssa. (Nykyisin sileen joutuu tekemään nuoren naudan luisista ruhonosista ja lisäämään liemeen hyytymisen varmistamiseksi liivakkoa.)

Elmgren S.G.: Beskrifning Öfver S:t Mårtens Socken, 1858
Sisältyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran v. 1858 julkaisemaan aikakausikirjasarjaan SUOMI. Teoksen on suomentanut Esko Hallanheimo nimellä Marttilan, Karinaisten, Kosken ja Tarvasjoen historia vuodelta 1857. Kyrön kirjapaino 1983.

Sjöman Edvard: Kertomuksia Marttilan Piirikunnasta
116 sivua. Sisältyy Marttilan Säästöpankin 25-vuotishistoriikkiin. Julkaistu v. 1900.

Sjöman Edvard: Puolituhatta vuotta Marttilan Seurakuntain vaiheista
Sisältyy Marttilan pitäjän 500-vuotisjuhlajulkaisuun, julk. v. 1909.

Ansas J.F.: Historiallisia tietoja Marttilasta
Uuden Auran Osakeyhtiön kirjapaino, Turku 1941

Marttilan v. 1939-44 Sankarivainajien muisto
Uuden Auran Osakeyhtiön kirjapaino Turku 1949

Oja Aulis: Marttilan pitäjän historia
Forssan Kirjapaino Oy 1959

Wihervaara Wilho: Marttilan kirkko
Kirjapaino Pika Oy Turku 1965

Riska Tove: Marttilan Kirkot
Museovirasto: julkaisusarja Suomen Kirkot/Turun arkkihiippakunta 10/Loimaan Rovastikunta IV. Ekenäs Tryckeri Ab 1985.

Nurmi Hannele: Marttilaa kehittämässä, Marttilan Osuuspankki 75 vuotta
SASApaino Salo 1987

Sylvester: Pakinoita ja paikallishistoriaa
Loimaan kirjapaino Oy 1997 “Kustannus: Ooli Oy”

Jaakkola Heli: Sata vuotta yhteyden pitoa
Sälekarin Kirjapaino Oy 1997

Verho Timo: Marttilan talonpoikaissuvut 1540 – 1905
Espoo 2000

Marttilan paree kaskukirja
Lions Club Marttila 2000.

Jaakkola Heli: Valistuneiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi
Mannerheimin lastensuojeluliiton Marttilan osasto kertoo Marttilan lastensuojelun historiaa
2000

Jäntti Timo: Pitkä matka lähivakuuttamista, Marttilan Lähivakuutusyhdistys 1969-2004
2004

Te hankitte meille vapauden, Marttilan sotaveteraanit 1939 – 1945. Toimittanut Tuomas Leinonen 2006.

Jaakkola Hannele: Niin kaunis on Marttilan lakeus – Alvari Rinne 1887 – 1957 runoja ja muita poimintoja
PRIIMUS Paino Oy 2009. Myynnissä kunnanvirastossa ja kirjastossa, hinta 15 €.

Päiviö Tarmo: Puolituhatta vuotta talonpitoa Marttilan krouvissa.
Marttila : Tarmo Päiviö, 2009.

Ruohonen Eino: Tämmättöön tääl Marttilas Tarvasjoel ja Liaros jutellaan, 2008

Ruohonen Eino: Sananparsii ja sutkauksii Marttilast, Tarvasjoelt ja Liarost, 2010

Alifrosti Kari: Ajassa mukana: Marttilan historia 1900-luvulla, 2010. Myynnissä kirjastossa ja kunnanvirastossa, hinta 40 €.

Ruohonen Eino: Eikan pakinoi, sukkelii sutkauksii Härkätiän varrelt ja ihan vaa piruuttas piirretyi, 2011

Pöykkö Elina: Pankki keskellä kylää, Marttilan Osuuspankki 1912-2012
Otavan kirjapaino Oy 2012

– – –

Masonen Jaakko: Hämeen Härkätie, synty ja varhaisvaiheet
Valtion painatuskeskus Helsinki 1989

Kuvat kertovat, valokuvia Karinainen, Koski Tl, Marttila, Mellilä, Pöytyä, Tarvasjoki
Toim. Jorma Hjorth, Suomen kansanperinnekeskus 1993

Auranmaan Airut, 75 vuotta Auranmaan puolesta
Kunnallinen/Auranmaan Viikkolehti 1926-2001, toim. Kari Nummila, 2001

Poutanen Pirjo: Hämeen Härkätiellä
Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2002. Myynnissä kunnanvirastossa, hinta 30 €.

Anja Välimäki, Aila Aumala: Kaipuu eiliseen – Nostalgiamuseon tarina
Ooli Oy 2005.

Anna Makkonen, Kadonnut kangas: Retkiä Ida Digertin päiväkirjaan
Suomalaisen Kirjallisuuden seura 2005

Juha Vuorela: Rahvaaseen vajonneet ja muita kertomuksia Auranmaalta,
LC Tarvasjoki 2010

Juha Vuorela: Isotalon aarre ja muita kertomuksia Auranmaalta,
LC Tarvasjoki 2012

Tiedosto Lisäyspäivä Lataukset
pdf MARTTILA_yleisesite 18.11.2021 15:11 356