Palotarkastus ja nuohous

Palotarkastuksessa palotarkastaja neuvoo ja opastaa paloturvallisuusasioissa käyden kohteen edustajan kanssa läpi kohteen turvallisuusasiat.

Palotarkastuksessa valvotaan, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset. Lisäksi varmistetaan, että kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun määräyksissä vaaditulla tavalla.

Palotarkastuksia tehdään aina määrävälein kohteen koosta ja toiminnasta riippuen. Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa määritellään tarkastusvälit, jolloin palotarkastaja on yhteydessä kohteeseen. Voit myös pyytää alueesi palotarkastajan paikalle puhelimitse.

Palotarkastuksia on seuraavanlaisia:

• Yleinen palotarkastus, joka tehdään säännöllisin väliajoin. Pelastuslaitokselta ollaan yleensä yhteydessä kohteeseen.
• Erityinen palotarkastus, joka tehdään uudiskohteisiin. Asiakkaan tulee pyytää palotarkastaja paikalle.
• Jälkitarkastus, jolla valvotaan, että puutteet tulee korjattua.
• Ylimääräinen palotarkastus, jolloin asiakas voi halutessaan pyytää palotarkastajaa paikalle. Esimerkiksi yleisötapahtumiin ja tilapäismajoituksiin tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia.
• Omavalvonnassa asukas tekee itse oman kotinsa palotarkastuksen.

Linkki:
Varsinais-Suomen Pelastuslaitos – palotarkastukset

Pelastuslakimuutoksen myötä nuohoustoiminta on muuttunut 1.7.2019. Nykyään kiinteistönomistaja voi itse valita kiinteistöönsä ammattipätevyyden omaavan nuohoojan. Ammattipätevyyden omaavia nuohoojia voi etsiä esimerkiksi Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja-palvelusta.

Aikaisemmin on ollut käytössä piirinuohousjärjestelmä, jossa pelastuslaitos on kilpailuttanut jokaiselle nuohouspiirille nuohoojan ja päättänyt nuohoustaksasta. Nuohoojat hinnoittelevat jatkossa vapaasti oman työnsä.

Nuohoojan tulee jatkossa kirjoittaa nuohoustyöstä todistus, josta tulee selvitä rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet, havaitut puutteet ja viat.

Pelastuslakimuutos ei tuonut muutosta nuohouksen määräväleihin tai nuohoustyön sisältöön.

Mahdollisista reklamoinneista kannattaa olla yhteydessä kuluttaja-asiamieheen tai kunnan kuluttajaneuvontaan.

Savuhormin puhdistus

Säännöllisellä nuohoamisella pidät savuhormisi kunnossa pidempään, tulisijan veto paranee ja nokipalovaara on vähäinen. Ammattinuohooja pystyy myös arvioimaan savupiippusi kunnon ja mahdollisen korjaustarpeen. Nuohouksen suorittamisesta huolehtii kiinteistön omistaja. Nuohous suoritetaan:

• 1 krt/v vakituisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa
• 1 krt/3v loma-asunnoissa.

Nuohouksen suorittaa ammattitaitoinen nuohooja, jolla on nuohoojan ammattitutkinto tai nuohoojamestarin tutkinto. Nuohooja ottaa yleensä itse yhteyttä nuohottavan kiinteistön omistajaan tai asukkaaseen. Alueen piirinuohoojaan voi olla myös asukas itse yhteydessä.

Nuohoustyön sisältö

• Nuohoustyö aloitetaan sisätiloista suojaamalla tarvittavat kohdat.
• Katolta, piipun päältä, saadaan nuohottua savupiipun hormit.
• Huomioithan, että nuohoojan työturvallisuus on kiinteistön omistajan kunnossapitämien kattoturvalaitteiden (tikkaat, kulkusillat) varassa!
• Tämän jälkeen nuohotaan vielä tulisijat.
• Öljykattilan nuohoaminen ei kuulu normaaliin nuohoustyöhön, mutta kannattaa nuohoojan kanssa keskustella kattilan nuohoamisesta ja hinnasta.

Savupiipulle pitää olla katkeamaton ja turvallinen kulkuyhteys

Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Turvallisuusvaatimukset koskevat myös vanhoja rakennuksia. Huomioitavaa on, että nuohoojat työskentelevät ympäri vuoden, joten työturvallisuudesta on huolehdittava myös talven liukkailla keleillä.

Välinpitämättömyys voi tulla kalliiksi nuohottavan kohteen edustajalle. Onnettomuuden sattuessa hän on yleensä maksajan roolissa. On hyvä tiedostaa, että onnettomuus johtaa myös poliisitutkintaan.

• Uusi huonokuntoiset sekä puutteelliset tikkaat ja katon kulkutien osat.
• Tarkasta tikkaat talven jälkeen. Katolla oleva lumikuorma rasittaa tikkaita ja voi irrottaa tikkaat seinästä.
• Sijoita seinätikkaat rakennuksen päätyyn mikäli mahdollista, jolloin lumi rasittaa tikkaita mahdollisimman vähän.
• Asenna katolle kulkusilta tai lapetikas savupiipulle, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä vaativille kohteille.
• Huolehdi, että katolla on turvallista liikkua myös talvisin.

Nuohoojien velvollisuutena on ilmoittaa muun muassa tikkaiden huonosta kunnosta kirjallisesti nuohottavan kohteen edustajalle sekä pelastuslaitokselle.
Pelastuslaitokselle voi ilmoittaa havainnot osoitteeseen pelastuslaitos.palotarkastaja@turku.fi

Linkkejä:
Varsinais-Suomen Pelastuslaitos – nuohous
Nuohousalan Keskusliiton OMAnuohooja-palvelu.